• Syksy

    88. Ruskan aikaa

    Vesisateisten päivien, jolloin voit hyvällä omalla tunnolla olla sisällä käsitöiden, kirjojen, leffojen tai sarjojen parissa, tai sadonkorjuu puuhien lisäksi syksyssä yksi parhaimmista asioista on ruskan värit. Jokaiselle suomalaiselle asia on varmaan tuttua eikä välttämättä suomenkielistä tekstiä aiheesta tarvitse kirjoittaa, mutta ajattelin kuitenkin pyhittää tämän tekstin ruskalle. Ruskalla tarkoitettaan siis lehtensä varistavien kasvien syksyistä väriloistoa, joka johtuu lehtien sisältämistä väriaineista ja sitä esiintyy maapallolla alueilla, joilla on selvästi erotettavat vuodenajat kuten Suomi. Kun valo vähenee ja lämpötila alenee, yhteyttäminen loppuu, jolloin lehtivihreä alkaa hajota. Tällöin lehden sisältämät muut väriaineet pääsevät näkyviin. Sitä on sekä puissa, jolloin puhutaan puuruskasta, että varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa eli kyseessä on tällöin maaruska. Ensimmäisenä ruska tulee…

  • Sesongit,  Syksy

    87. Sadonkorjuun aika

    Koska omaan elämääni liittyy hyvin vahvasti myös sesonkien ja vuodenaikojen mukaan eläminen, päätin laajentaa (tai oikeastaan olen sen jo tehnyt) aiheita myös sesonkien aiheisiin liittyen. Varsinkin kesä, syksy ja joulu ovat minulle sellaisia aikoja vuodesta, johon liittyy paljon juuri niihin sesonkeihin kuuluvia juttuja, jotka sekä liikuttavat eri paikkoihin, mutta myös maadottavat kotiin. Syksy on sadonkorjuun aikaa ja olen äidiltäni ja mummoiltani oppinut säilömisen. Marjoja kerään pakkaseen, jotta niistä voi tehdä talvella kiisseliä, kakkuja, rahkaa tai laittaa jogurtin sekaan. Viime aikoina olen alkanut keitellä hilloja sekä säilömään myös muita kesän herkkuja. Tavalliset suolakurkut ovat saaneet kaverikseen myös valkosipulikurkkuja. Tässä tekstissä ajattelinkin kertoa miten hyödynnän sadonkorjuun aikaa ruoanlaitossa, leipomisessa ja mitä makuja…

  • Muistoja

    86. Seinäjoki-saaga osa 3

    Yksi syy ammattikorkeakouluun hakeutumiselle oli myös korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaelämä, jonka halusin kokea ja elää. Kolmen ja puolen vuoden koulutuksen lisäksi tuli kyllä otettua kaikki mahdollinen irti opiskelijaelämästä ja samalla myös Seinäjoesta, että vain ihan muutama juttu jäi harmittamaan. Mitä se opiskelijaelämä sitten juuri minun kohdallani tarkoitti? Mitä kaikkea Seinäjoella koin ja näin? Entä mitä ne muutama harmittamaan jäänyt asia oli? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaan tässä tekstissä. Opiskelijaelämä tarkoitti punaisia opiskelijahaalareita, jotka puettiin päälle aika moneen eri tilanteeseen. Ne puettiin päälle keskiviikon opiskelijabileisiin. Ne puettiin päälle tutor-toimintaan osallistuessa. Ne puettiin päälle opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsenen roolissa niin lautapeli-illoissa, kun uusien jäsenien värväystilanteissa. Toimin opiskelujeni aikana kaksi vuotta opiskelijayhdistyksemme hallituksessa. Ensimmäisenä vuonna toimin…

  • Muistoja

    85. Seinäjoki-saaga osa 2

    Palataan siis takaisin Seinäjoelle ja tässä tekstissä kirjoittelenkin enemmän siitä, mitä restonomiopintoni pitivät sisällään. Opiskelin siis Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja virallinen tutkintonimikkeeni, joka lukee tutkintotodistuksessani, on Restonomi AMK, Ravitsemispalvelut. Opinnot keskittyivät siis ruokaan ja sen ravitsemuksellisuuteen, turvallisuuteen ja elämyksellisyyteen. Opinnot koostuivat kaikille yhteisistä opinnoista, mitkä tarkoittavat siis opintoja, joita jokainen SEAMKissa opiskeleva suorittaa sekä yhteisistä perusopinnoista, ammattiopinnoista, valinnaisista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, kahdesta harjoittelusta sekä opinnäytetyö. Kaikille yhteisiä opintoja ovat osaajaksi kehittyminen mikä pitää sisällään opiskelu- ja työelämäosaamisen, kansainväliseksi osaajaksi kehittymisen, viestintätaidot sekä tieto- ja viestintätekniikan, sekä liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen ja tutkimus- ja projektiosaamisen. Yhteiset perusopinnot oli jaettu kolmeen eri teemaan. Viestintävalmiuksiin kuului alakohtainen työelämän viestintä sekä englannin että ruotsin kielet.…

  • Muistoja

    84. Seinäjoki-saaga osa 1

    Onpa juhlavasti nimetty otsikko, mutta tarkoitus on siis kertoa seuraavaksi kolmesta vuodesta, jolloin asuin ja opiskelin Etelä-Pohjanmaalla. Syitä siihen miksi Savon likka lähti Pohojanmaalle on monia ja osa hyvinkin henkilökohtaisia, joten niitä en ala sen enempää tässä avaamaan. Pääsyy muuttoon oli siis restonomi-opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Restonomi on siis matkailu- ja ravintola-alan ammattikorkeakoulututkinto, joka valmistaa alan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Kouluja, joissa restonomiksi voi lukea on Suomessa monia, mutta jokaisen painopisteet ja syventävät opinnot vaihtelee kouluittain. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ravitsemispalvelut nimeä kantava suuntaus kuulosti ja vaikutti minulle hyvältä ratkaisuilta. Seinäjoelta en tuntenut ketään ja ensimmäisen kerran kyseisessä kaupungissa kävin valintakokeissa, joten totaalinen hyppy tuntemattomaan. Aika nopeasti koulun kautta löysi siihen hetkeen samanhenkiset kaverit…

  • Kuukauden tarina,  Ulkomaan matkailu

    83. Kuukauden tarina: Häät saksalaisessa kylässä

    Elokuun kuukauden tarina-postauksessa kerroin, että seuraavan kerran kerron muutostani Etelä-Pohjanmaalle, mutta ajattelinkin kertoa siitä erikseen Seinäjoki Saaga -nimisessä postausketjussa, josta ensimmäisen kirjoitan ja julkaisen tämän tekstin jälkeen. Kuukauden tarinassa sen sijaan hypätään ajassa aika tarkalleen 16 vuotta taaksepäin. Tarkkaa päivämäärää en muista, mutta 16 vuotta sitten olimme syyskuussa perhetuttumme häissä Saksassa ja tämä oli ensimmäinen kokemukseni kyseisen maa kulttuurista. Reissu oli myös ensimmäinen, jolloin muistan lentäneeni lentokoneessa (olen lapsena ollut kerran, mutta muistikuvia 4-vuotiaalta minältäni ei ole lentomatkasta jäänyt). Matkaseurueeseen kuului minun lisäkseni äiti, veli, täti ja serkku. Häät olivat muistaakseni lauantaina, joten lähdimme matkaan jo torstai-iltana junalla ja yövyimme lentokenttähotellissa. Aamulla sitten lensimme Luftansan lentokoneella Müncheniin. Samalla lennolla tuli…

  • Sesongit

    82. Syksyisiä hetkiä

    On syksy, kun ulos lähtiessä pitää laittaa takki päälle On syksy, kun puiden lehdet vaihtaa väriä. On syksy, kun ulkona vietetty aika kuluu suurimmalta osin metsässä. On syksy, kun nukun villasukat jalassa. On syksy, kun säilöntähommat on kuumeisesti käynnissä. On syksy, kun keittiössä tuoksuu omenapiirakka, hillo tai etikka. On syksy, kun viltin alla voi lukea kirjaa, katsoa leffaa tai tehdä käsitöitä. On syksy, kun alan suunnittelemaan jo joululahjoja. On syksy, kun reissut kohdistuvat joko syksyiseen luontoon tai kaupunkeihin. (kesällä viihdyn mieluiten mökillä ja maalla). On syksy, kun illat on niin pimeitä, että tarvitsee valoa. On syksy, kun illalla autolla ajaessa tarvitsee pitkiä valoja. On syksy, kun synttärikausi on alkanut (perheessäni…

  • Kotimaa

    81. Päivä Jyväskylässä

    Noniin nyt vihdoin niitä Jyväskylän kuulumisia! Näin tosiaan restonomikouluaikaisia ystäviäni Jyväskylässä viime sunnuntaina. Jyväskylä valikoitui kohteeksi, koska se oli suurin piirtein puolivälissä ja siellä myös asui yksi opiskeluystävistäni. Aloitimme päivän lounaalla Konttiravintola Mortonissa, joka on kyllä sellainen ravintola, jossa suosittelen ehdottomasti käymään! Ravintoloita löytyy Jyväskylän lisäksi Varkaudesta, Pieksämäeltä, Kuopiosta, Helsingistä ja Joensuusta. Ravintolalla on ihana tarina, joka alkaa Rautalammin kylästä. En tähän tekstiin nyt kirjoita sitä heidän koko tarinaansa, mutta sen voi käydä lukemassa seuraavan linkin takaa: https://morton.fi/tarina/. Jyväskylän konttiravintola Morton sijaitsee satamassa ja pilvisestä kelistä huolimatta aurinko hieman pilkahteli meille, joten oli mukavaa syödä ehkä viimeisen kerran tänä vuonna kirjaimellisesti ulkona ja vaihtaa kuulumisia. Ja veden äärellä on aina…

  • Ajatuksia ja tarinoita

    80. Ajatuksia yrittäjyydestä

    Lupailin edellisessä postauksessa tunnelmia Jyväskylän päiväreissusta, mutta sattui yrittäjän päivä sopivasti aiotulle julkaisupäivälle, joten vaihdankin aihetta lennosta. Jyväskylästä kuulette sitten muutaman päivän päästä. Tänään on siis yrittäjän päivä ja olen lukenut sosiaalisesta mediasta monta yrittäjätarinaa niin tutuilta kuin tuntemattomilta. Yrittäjyys ei ole koskaan ollut meidän perheessä tabu, sillä olen kasvanut yrittäjäperheessä. Olen pienestä pitäen oppinut sen, että yrittäjänä ollaan työhön eri tavalla sidoksissa kuin pelkkänä työnantajana. Mutta olen pienestä pitäen myös nähnyt sen, millaisia vapauksia yrittäjyys antaa. Minä en ole yrittäjä. En vielä. Totuus on, että en tiedä koska minusta tulee yrittäjä tai tuleeko koskaan, mutta haluaisin sanoa, että ei menisi montaa vuotta, niin voisin kirjoittaa tänä päivänä näitä ajatuksia…

  • Kuukausi pähkinänkuoressa

    79. Elokuu pähkinänkuoressa

    Yritin keksiä jotain omaperäistä tapaa aloittaa tämä postaus, mutta en sitä keksinyt, joten mennään suoraan asiaan. On aika summata yhteen elokuun tapahtumia ja kertoa niistä hetkistä, mistä en ole vielä täällä kertonutkaan. Elokuu alkoi Tuusmäen kesäteatterilla Onnellinen mies ja jatkui sitten parin päivän päästä Arja Korisevan tahdeissa tunnelilavan puolella. Viime vuonna Tuusmäellä vierailut jäivät väliin, joten oli ihanaa pienen tauon jälkeen palata tuohon aivan täydelliseen maalais- ja järvimaisemaan. Sitten käytiin Potter-tunnelmissa pyörimässä Mikkelissä Mikkelin musiikkijuhlien oheistapahtuman parissa. Viikko tehtiin ahkerasti töitä ja sitten vieteltiinkin isän synttäreitä etukäteen isä-tytär konserttina, jota tahditti meidän molempien lempiartisti Suvi Teräsniska. Konsertin jälkeen oli ihana extempore-ilta ensin Sahanlahdessa isän ystävien kanssa ja sitten porukoilla perhetuttujen…