165. Matkailun talousvaikutuksia ennen ja jälkeen koronan

Minulla oli eilen hyvin mielenkiintoinen työpäivä, kun pääsin osallistumaan luento- ja workshop-päivään, jossa pääsin alueen eri matkailutoimijoiden ja kansainvälisen matkanjärjestäjän edustajien kanssa keskustelemaan Saimaan alueen vetovoimista. Samalla saimme hieman esiintymiskoulutusta.

Jos rehellisesti sanon, niin minulla on viime aikoina tuntunut siltä, että olenko menettänyt sen poltteen mikä minulla oli matkailualaan ja uuden oppimiseen, joten eilinen päivä tuli todella tarpeeseen. Sain siitä uutta virtaa ja energiaa sekä työhöni että myös tähän blogiin. Olin nimittäin jo miettinyt, että onko minulla mitään kirjoitettavaa. Mutta onhan minulla! Tänään ajattelin kirjoittaa informatiivisen tekstin, siitä millaisia talousvaikutuksia matkailulla on ja miten koronapandemia on vaikuttanut niihin.

Käytän myöhemmin tässä tekstissä termiä matkailukysyntä, mikä on yksi matkailustrategian keskeisempiä mittareita. Se kuvaa matkailupalveluiden sekä -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana ja pitää sisällään sekä suomalaisten että ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Lisäksi omien vapaa-ajan asuntojen käytöstä aiheutuva laskennallinen kustannus sisältyy matkailukysyntään.

Ennen koronapandemiaa matkailun merkitys Suomen kansantaloudella kasvoi ja vuosina 2018-2019 ulkomainen matkailukysyntä kasvoi keskimäärin 8 prosenttia vuodessa. Kotimaanmatkailu kasvoi samaan aikaan vuosittain 3 prosenttia ja ennen pandemiaa kotimainen matkailukysyntä kattoi 55 % matkailun kokonaiskysynnästä.

Koronapandemia ja siitä aiheutuneet rajoitukset kuitenkin vaikuttivat voimakkaasti matkailuun ja matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta laski 2,7 prosentista 1,4 prosenttiin vuonna 2020. Kotimaanmatkailun ansioista matkailun osuus BKT:stä lähti nousuun ja kasvoi 1,6 prosenttiin.

Maakunnissa pandemian vaikutukset ovat näkyneet eri suuruisina. Vuonna 2020 matkailukysyntä supistui voimakkaammin niissä maakunnissa, joissa ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli merkittävä ennen koronaa nimittäin Uudellamaalla, Lapissa, Ahvenanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Euromääräisesti ulkomainen kysyntä väheni eniten Lapissa.

Matkailulla on myös työllistäviä vaikutuksia, joten koronapandemian vaikutukset näkyvät myös työllisyydessä. Vuonna 2021 matkailutoimiala työllisti 133 400 henkilöä, mikä oli 2 % enemmän kuin edellisvuonna 2020 sekä 13 % vähemmän kuin vuonna 2019. Määrällisesti erot olivat vuoden 2021 ja 2020 välillä 2000 henkilöä enemmän ja vuoden 2019 ja 2021 välillä 20 700 henkilöä vähemmän. Suuri muutos siis.

Matkailualalla on myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille aloille kuten kaupan, rakennus- ja kuljetusalaan. Yksi matkailuun sijoitettu euro tuokin kerrannaisvaikutuksina 61 senttiä myös muille toimialoille.

Miksi oikein kirjoitin tällaisen informatiivisen tekstin, joka on täynnä numeroita ja vaikeita sanoja? Jos siis nämä hämäsi sinua (pahoittelen ammattitermejä), summaan tämän tekstin yhteen yksinkertaiseen virkkeeseen: Esimerkiksi näin kesälomakauden alkaessa kun mietit, että tekisikö kotimaan matkan vai jäisikö kotiin tekemään rästikotihommia, matkallasi on suurempi vaikutus Suomen kansantalouteen, työllisyyteen sekä myös muihin aloihin kuin matkailuun. Suosittelen siis tekemään sen matkan, kotityöt kun ei koskaan katoa mihinkään vaikka niitä kuinka tekisi!

Lähteenä tähän tekstiin toimi: Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut matkailusta