Muistoja
Muistoja ajalta ennen blogia
-
143. Restokisat
Viime viikolla järjestettiin taas vuosittaiset valtakunnalliset restonomiopiskelijoiden tietotaitokilpailut Restokisat ja tajusin, että en olekaan vielä täällä blogissa kertonut omista kokemuksistani kyseisen kisailun parissa. Minulla sattuu nimittäin olemaan kyseisestä tapahtumasta kahdenlaista kokemusta: sekä järjestäjänä että kisailijana. Kuten äsken mainitsinkin kilpailut on suunnattu restonomiopiskelijoille ja kilpailusta vastaa joka vuosi eri kyseistä koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu. Kun opiskelin ensimmäistä vuotta, oli Seinäjoen ammattikorkeakoululla vuoro järjestää kyseinen pari päiväinen tapahtuma. Vastuu oli pääasiassa kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoilla, mutta osallistujien ruokailuissa oli joka käsipari tarpeen. Opetusravintola Prikassa tarjoiltiin lounas, ja muistini ja kuvien perusteella olin salin puolella ”vuorossa” niinä päivinä joten pääsin lounastarjoilijan hommiin. Perjantai-ilta huipentui Gaala-juhlaan, jossa tarjolla oli useamman ruokalajin illallinen, jonka tarjoiluun…
-
127. Matkamuistoja
En tiedä teistä, mutta itsestäni on kiva säilyttää jokaiselta reissultani joku pieni juttu, jonka avulla sitten voi muistella kyseistä matkaa. Teen samaa myös erilaisten elämänvaiheiden myötä ja esimerkiksi kaikkien oppilaitoksien opiskelijakortit on tallessa ja samoin omien rippi- ja ylioppilasjuhlien kutsukortit on tallessa. Koska nyt ollaan oltu visusti kotimaassa ja kotikulmilla, voisinkin palata vähän matkamuistoihin. Ateenan reissusta keväällä 2019 en ole vielä kerennyt täällä blogin puolella, mutta tämä käsikoru on tuolta reissulta. Tämä oli oikeastaan hieman nolo tarina, kun ensimmäisenä iltana Monastirákin aukiolla minut pysäytti katukauppias, jonka tarinat kuuntelin loppuun ja lopputuloksena minulla oli tämä käsikoru ranteessani ja jouduin maksamaan siitä 10 euroa. Siitä huolimatta tämä rannekoru tuo minulla muistot tuosta…
-
114. Lapsuuden joulut
Katsoin pari päivää sitten yhden lapsuuden lempparini joulupiirretyistä: Petteri Punakuonon, ja sen myötä aloin muistelemaan lapsuuden joulujani. Moni saattaa menettää aikuisena joulun taian mitä on kokenut lapsuudessaan ja ehkä omien lapsien myötä löytää sen, mutta minusta tuntuu, että en ole koskaan kadottanut sitä. Toki jouluni ovat muuttunut lapsuuden joulupukkihärdellistä aikuisten rauhalliseen illanviettoon, mutta ne asiat mitkä toi jo lapsena joulumielen, ovat elämässäni edelleen. Paljon tähän vaikuttaa varmasti myös kummin ja tädin murut, joiden kanssa pääsen lapsuuden joulun taikaan. Mitä ne asiat sitten on, mitkä siitä kiireettömän ja viattoman lapsen joulusta on jäänyt kiireisen vuorotyöläisen sydämeen? Mitkä jouluperinteet minulla on edelleen lapsuudesta asti mukana joulun vietossa? Mainitsinkin aluksi tuon Petteri Punakuono…
-
94. Kuukauden tarina: Lapsuuden syyslomat
Elämäni aikajanalla Kuukauden tarina postauksessa seuraavaksi olisi ajankohtaista kertoa Kööpenhaminan reissusta keväältä 2016, mutta syksyn kauneuden keskellä tuntuu hassulta kirjoittaa näistä tunnelmista. Koska tällä hetkellä on koululaisten syyslomat meneillään, voisinkin palata omiin lapsuuden syyslomiin. Syyslomalla usein kaupunkilaisserkut tulivat maalle ja yhdestä kerrasta on jäänyt lämpimät muistot, joita muistelen vieläkin sukujuhlissa näiden aikuisten hujoppien kanssa jutellessani. Minulla on iso suku ja serkkuja paljon, mutta ensimmäinen tyttö sitten minun jälkeeni syntyi sukuun kun olin 12-vuotias. Tämä tarkoitti siis, että olen kasvanut lapsuuden isoveljen ja serkkupoikien kanssa eli leikitkin on ollut usein sen mukaiset. Kyseinen lomamuisto tapahtui vuonna 2008 (valokuva-albumini antoi vuosiluvun), kun neljä serkkuani oli meillä viettämässä syyslomaa ja päivät vietimme ulkona…
-
86. Seinäjoki-saaga osa 3
Yksi syy ammattikorkeakouluun hakeutumiselle oli myös korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaelämä, jonka halusin kokea ja elää. Kolmen ja puolen vuoden koulutuksen lisäksi tuli kyllä otettua kaikki mahdollinen irti opiskelijaelämästä ja samalla myös Seinäjoesta, että vain ihan muutama juttu jäi harmittamaan. Mitä se opiskelijaelämä sitten juuri minun kohdallani tarkoitti? Mitä kaikkea Seinäjoella koin ja näin? Entä mitä ne muutama harmittamaan jäänyt asia oli? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaan tässä tekstissä. Opiskelijaelämä tarkoitti punaisia opiskelijahaalareita, jotka puettiin päälle aika moneen eri tilanteeseen. Ne puettiin päälle keskiviikon opiskelijabileisiin. Ne puettiin päälle tutor-toimintaan osallistuessa. Ne puettiin päälle opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsenen roolissa niin lautapeli-illoissa, kun uusien jäsenien värväystilanteissa. Toimin opiskelujeni aikana kaksi vuotta opiskelijayhdistyksemme hallituksessa. Ensimmäisenä vuonna toimin…
-
85. Seinäjoki-saaga osa 2
Palataan siis takaisin Seinäjoelle ja tässä tekstissä kirjoittelenkin enemmän siitä, mitä restonomiopintoni pitivät sisällään. Opiskelin siis Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja virallinen tutkintonimikkeeni, joka lukee tutkintotodistuksessani, on Restonomi AMK, Ravitsemispalvelut. Opinnot keskittyivät siis ruokaan ja sen ravitsemuksellisuuteen, turvallisuuteen ja elämyksellisyyteen. Opinnot koostuivat kaikille yhteisistä opinnoista, mitkä tarkoittavat siis opintoja, joita jokainen SEAMKissa opiskeleva suorittaa sekä yhteisistä perusopinnoista, ammattiopinnoista, valinnaisista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, kahdesta harjoittelusta sekä opinnäytetyö. Kaikille yhteisiä opintoja ovat osaajaksi kehittyminen mikä pitää sisällään opiskelu- ja työelämäosaamisen, kansainväliseksi osaajaksi kehittymisen, viestintätaidot sekä tieto- ja viestintätekniikan, sekä liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen ja tutkimus- ja projektiosaamisen. Yhteiset perusopinnot oli jaettu kolmeen eri teemaan. Viestintävalmiuksiin kuului alakohtainen työelämän viestintä sekä englannin että ruotsin kielet.…
-
84. Seinäjoki-saaga osa 1
Onpa juhlavasti nimetty otsikko, mutta tarkoitus on siis kertoa seuraavaksi kolmesta vuodesta, jolloin asuin ja opiskelin Etelä-Pohjanmaalla. Syitä siihen miksi Savon likka lähti Pohojanmaalle on monia ja osa hyvinkin henkilökohtaisia, joten niitä en ala sen enempää tässä avaamaan. Pääsyy muuttoon oli siis restonomi-opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Restonomi on siis matkailu- ja ravintola-alan ammattikorkeakoulututkinto, joka valmistaa alan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Kouluja, joissa restonomiksi voi lukea on Suomessa monia, mutta jokaisen painopisteet ja syventävät opinnot vaihtelee kouluittain. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ravitsemispalvelut nimeä kantava suuntaus kuulosti ja vaikutti minulle hyvältä ratkaisuilta. Seinäjoelta en tuntenut ketään ja ensimmäisen kerran kyseisessä kaupungissa kävin valintakokeissa, joten totaalinen hyppy tuntemattomaan. Aika nopeasti koulun kautta löysi siihen hetkeen samanhenkiset kaverit…
-
62. Paluu lapsuuden kesiin
Kesä on joulun lisäksi aika, jolloin muistot palaa omiin lapsuuden aikoihin ja kokemuksiin. Kesä ja lomat ovat lapsuuden ehkä tärkeimpiä ja muistorikkaimpia hetkiä ja ovat ne sitä tietenkin myös aikuisena. Mutta tarkoitin tätä huomiota niin, että omat muistot lapsuudesta keskittyykin aika paljon juuri kesäaikaan ja kesälomaan. Olen maalta kotoisin ja kasvanut siis ihan oikealla maatilalla, joten kesä on ollut vanhemmilleni kiireisintä työaikaa. Siksi kovin pitkiä reissuja kauaksi ei ole mahtunut kesälomiin, mutta sitäkin rakkaampia muistoja liittyy kesämökkiimme, jonne lapsuuden kesäreissut suuntautuivat. Kesämökkimme sijaitsee Saimaan rannalla, mikä tarkoittaa sitä että perämoottoriveneellä ajelu, kalastaminen ja uiminen kuuluivat kaikki hyvin olennaisesti ohjelmanumeroihin. Yhtenä kesänä veneajelu suuntautui SuurSaimaalle ja se oli sen kesän kohokohta…
-
37. Kevättä rinnassa
Olen aina ennen ollut kesäihminen, mutta nykyään fiilistellen enemmän kevättä ja syksyä, sillä näihin vuodenaikoihin liittyy tunne siitä, että jotain uutta on alkamassa. Ja tämä tunne tuntuu vahvasti etenkin keväällä, kun luonto herää eloon pitkän talven jäljiltä. Kun lumet ja jäät sulavat, ulkoilumahdollisuudet lisääntyvät ja valoisammat illat saa liikkumaan ulkona talvea enemmän. Kevät on mulla projektien aikaa, kun tuntuu, että talven jälkeen on paljon energiaa kaikkeen. Kevät on myös reissujen aikaa ja kun asiaa tarkemmin mietin ja pohdin, niin siitä saakka kun minusta tuli täysi-ikäinen, olen käynyt keväisin aina jossain reissussa. Olen tänään jotenkin nostalgisella tuulella, joten fiilistellään hetki yhdessä ja hypätään kevään aikajanalle. 2015 Ylioppilaskirjoitukset ohi ja vielä ei…