209. Matkailu- ja ravintola-alan ammattilaiseksi?
Millaista on opiskella matkailu- ja ravintola-alaa? Miltä tuntui mennä ammattikouluun sen jälkeen kun oli jo alan korkeakoulututkinto suoritettuna? Miksi edes tein niin? Miksi valitsin kyseisen alan ja olenko harkinnut tekeväni jotain muuta? Näihin kysymyksiin tässä tekstissä vastaus.
Olen siis koulutukseltani sekä ravitsemispalvelujen restonomi (AMK) sekä matkailupalvelujen tuottaja (matkailualan perustutkinto), mutta suoritin nämä tutkinnot ”käänteisessä” järjestyksessä. Yläasteen yhdeksännelle luokalla sain jo idean ravintola-alalle lähtemisestä TET-jakson, jonka suoritin paikallisessa pitopalvelussa, myötä. Olin kuitenkin haaveillut lukiolaisen elämästä ja varsinkin paikallisen lukion tarjoamista mahdollisuuksista, joten päätin käydä lukion ensin.
Lukiossa suoritin jo ”alta pois” hygienia- ja anniskelupassin ja työskentelin kaikki kesät liikennemyymälässä tiskarin, jäätelömyyjän ja tarjoilijan työtehtävissä, jotta sain kokemusta alalta. Opon kanssa tulevaisuudesta keskustellessa tuli idea restonomin tutkinnosta ja mieleni kamppaili Jyväskylän ja Kuopion välillä. Abivuonna kuitenkin erään kirjastokerran jälkeen suunnitelmiin tuli muutos ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ravitsemispalvelut koulutusohjelmallaan hurmasi meikäläisen. Silloin ei mieleeni tullut lainkaan matkailu vaan halusin pelkästään ravintolan puolelle.
Seinäjoen koulu oli juuri sitä mitä hain, monessakin mielessä. Ei siis pelkästään koulutuksen sisällön johdosta vaan myös itsensä löytämisen ja ammatillisen kasvun myötä. Vaikka aika epävarma olen silti osaamisestani työelämässä ollut. Seinäjoella 3,5 vuotinen restonomin tutkinto jaettiin kolmeen vuoteen: tuottamisen, johtamisen ja tutkimisen vuosi. Olen tästä aiheesta kirjoittanut jo oman postauksen Seinäjoki Saaga osa 2 -tekstissä, joten en ala ihan kaikkea selittämään.
Opintojeni päätteeksi lähdin työskentelemään pohjoiseen Rovaniemelle talvisesongiksi tarjoilijaksi ja kun palasin sieltä takaisin kotiin Juvalle ja Etelä-Savoon menin töihin samaan liikennemyymälään, jossa olin ollut töissä jo ennen opintojani. Halusin nähdä oliko koulutuksestani ja opinnoistani hyötyä työssä. Pääsin valtaamaan uusia osa-alueita ja kehittymään ammatillisesti keittiössä, mutta silti tuntui että se ei riittänyt minulle. Vaadin itseltäni täydellistä onnistumista ja aloin muutenkin väsyä fyysisiin työpäiviin. Ajattelin työpaikan ja maiseman vaihdon tekevän hyvää ja hain pikaruokaravintolaan vuorovastaavaksi, koska esihenkilön tehtäviinhän restonomin tutkinto kouluttaa.
Tilanteet muuttui monesta eri syystä ja niitä en halua täällä avata sen enempää, mutta työpaikka vaihtui pikaruokaketjuun muttei kuitenkaan vuorovastaavaksi. Yhdeksän kuukautta hampurilaisten parissa keittiön puolella riitti ja lähdin takaisin koulun penkille.
Olin jo restonomiopintojeni päättyessä sitä mieltä, että tässä ei ollut vielä kaikki opiskeluni. Keväällä 2019 kävin Ateenassa määmatkalla ja siellä aloin ensimmäisen kerran miettimään, että olinko tehnyt liian hätäisen ratkaisun sanottuani, että matkailu ei kiinnostakaan minua. Minulla ei ollut kuitenkaan energiaa sillä hetkellä lähteä kouluun, joten unohdin ajatuksen. Jossain vaiheessa ajattelin, että tapahtuman tuottaminen kiinnostaisi ja suoritinkin hakuprosessin kunnialla loppuun ja olisin saanut opiskelupaikan. Energiat eivät kuitenkaan riittäneet ottamaan vastaan neljän vuoden täysin verkossa suoritettavaa tutkintoa, joten en ottanut paikkaa vastaan.
Polte opiskelemisesta kuitenkin kyti ja etsi oikeaa aikaa ja ratkaisuja. Kun keväällä 2021 elämässä meni moni suunnitelma ja asia uusiksi, päätin, että niin myös tämä. Hakupaperit sisään Esedulle matkailupalvelujen tuottajaksi jatkuvan haun kautta ja elokuussa 2021 alkoi opinnot.
Koska olin jo suorittanut sekä lukion, että amk-tutkinnon minun ei tarvinnut tehdä kuin pakolliset ammattiopinnot, jotka suoritin pääasiassa työelämässä. Koulunpenkkiä ei tarvinnut kovin paljon kuluttaa ja opinnot sainkin vuodessa purkkiin, niin että elokuun lopussa 2022 olin valmis matkailupalvelujen tuottaja.
Matkailualan opinnoista en olekaan täällä kertonut vielä mitään, joten otetaan tähän tekstin loppuun vielä kooste siitä, mitä nuo pakolliset ammattiopinnot piti sisällään. Suomen eri matkailualueet sekä toimijat kuten myös Mikkelin ja lähialueiden paikallistietämystä tuli kartutettua. Matkailupalvelujen turvallisuus, vastuullisuus ja taloudellisuus olivat myös tärkeitä teemoja 3li esimerkiksi kuinka hinnoitellaan palvelut, miten toimitaan turvallisesti ja kuinka matkailuyritykset voivat pienentää matkailun ympäristövaikutuksia omalta osaltaan. Asiakaspalvelua tuli suoritettua sekä työelämässä että verkkokurssin merkeissä. Majoitusliikkeiden historiaa, matkailualan lainalaisuuksia kuten valmismatkalaki sekä jopa ylläpitosiivouksen perusteet sisältyivät opintoihini.
Sekä restonomin, että matkailupalvelujen tuottajan opinnot olivat molemmat minusta todella mielenkiintoiset ja olen tyytyväinen koulutusvalintoihin. Toki muutamilta kursseilta ja opinnoilta olisin molempien osalta toivonut hieman enemmän, mutta paikkaan nämä asiat työelämässä.
Olenko kokenut että tutkinnoista on ollut minulle hyötyä tosielämässä? Ehdottomasti! Silloin pieneltä tuntuneet opinnot ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi. Muistan kuinka restonomin opintojeni viestintätaidon tunnilla opettelimme sähköpostiviesteihin vastaamista ja tällä hetkellä työtehtäviini kuuluu sähköpostiviestintä asiakkaiden ja muiden työntekijöiden kesken. Ammattikoulussa kävimme kiertämässä Mikkelin eri museoita ja kohteita ja meidän piti tehdä monesta eri kohteesta esittelyjä toisillemme. Nyt tämä ei tunnu enää yhtään turhalta vaan hyödylliseltä, kun asiakkaat kysyvät suosituksia minne mennä.
Olen muutaman kerran joutunut selittämään opiskelupolkuani muille, mutta todennut sen jälkeen, että ei se kenellekään kuulu missä järjestyksessä minä elämäni elän. Ja sitä paitsi jos olisin käynyt koulut toiste päin, minulta olisi jäänyt monet seikkailut seikkailematta ja moni tärkeä ihminen kohtaamatta ja tapaamatta.
Entä haaveilenko takaisin koulun penkille paluusta? Kyllähän sitä on mielessä käynyt, että ehkä sitä vielä yhden tutkinnon jaksaisi ja haluaisi opiskella, mutta että mikä tutkinto? Sen näyttää aika…