94. Kuukauden tarina: Lapsuuden syyslomat

Elämäni aikajanalla Kuukauden tarina postauksessa seuraavaksi olisi ajankohtaista kertoa Kööpenhaminan reissusta keväältä 2016, mutta syksyn kauneuden keskellä tuntuu hassulta kirjoittaa näistä tunnelmista. Koska tällä hetkellä on koululaisten syyslomat meneillään, voisinkin palata omiin lapsuuden syyslomiin.

Syyslomalla usein kaupunkilaisserkut tulivat maalle ja yhdestä kerrasta on jäänyt lämpimät muistot, joita muistelen vieläkin sukujuhlissa näiden aikuisten hujoppien kanssa jutellessani. Minulla on iso suku ja serkkuja paljon, mutta ensimmäinen tyttö sitten minun jälkeeni syntyi sukuun kun olin 12-vuotias. Tämä tarkoitti siis, että olen kasvanut lapsuuden isoveljen ja serkkupoikien kanssa eli leikitkin on ollut usein sen mukaiset.

Kyseinen lomamuisto tapahtui vuonna 2008 (valokuva-albumini antoi vuosiluvun), kun neljä serkkuani oli meillä viettämässä syyslomaa ja päivät vietimme ulkona joko leikkien tai tehden äidin ja isän antamia pieniä tehtäviä kuten puutarhan haravointi ja navetalla pienet askareet. Sisällä ollessamme pelasimme vuorotellen Sly 3 -peliä pleikkarilla ja serkkumme auttoivat meitä pääsemään pelissä eteenpäin. Kyllä ruoka-aikaan aina oli kaikilla nälkä ja muutenkin kyseisestä syyslomasta on hyvät fiilikset vielä aikuisiälläkin.

Syyslomalla käytiin myös usein mummon luona tai mummo tuli meille vierailulle. Lokakuun lopussa kelit on melko viileät ja synkät, joten syyslomille ei ole yleensä enää mökille menty ellei sitten pyhäinpäiväviikonloppu ole sattunut syyslomaviikon päätteeksi. Reissut syyslomilla sen sijaan suuntautuivat joko johonkin kylpylään tai sitten laivalle.

Kuuluin lapsena 4H-kerhoon, joten monesti syyslomalla oli joku 4H:n järjestämä kylpyläreissu. Vanhoja valokuva-albumeita selatessani löysin kuvia ainakin Jyväskylän Aaltoalvarista mutta muistini mukaan myös Siilinjärven Fontanella on tullut tutuksi juuri tällaisten retkien merkeissä.

Selasin tosiaan lapsuuden aikaisia valokuva-albumeita tämän tekstin tueksi ja siellä olikin yllättävän vähän valokuvia syyslomilta. Mielessäni on kuitenkin paljon erilaisia muistoja juuri syyslomilta, joten uskon kuvapuutteen johtuvan siitä ihanan yksinkertaisesta syystä, että vanhemmillani ei ollut tarvetta kuvata ja todistaa jokaista hetkeä lapsuudestani vaan olla läsnä ja mukana kasvussani ja kehityksessäni.

Ja toisaalta vaikka kuvien puuttuminen voi tarkoitta myös sitä, että jokainen syysloman päivä ei ollut meillä täynnä valmiiksi suunniteltua ohjelmaa, ei se tarkoita, että ne lomat eivät olisi olleet mukavia. Jäi aikaa tylsyyteen ja tavalliseen arkeen, mitkä molemmat ovat lapsuudessa myös hyviä juttuja oli sitten loma tai ei.

Tällaisia syysloman mietteitä tähän väliin, palataan seuraavan kerran asiaan Halloween-tunnelmien myötä parinkin tekstin verran!