Heinäkuu meni sekä töitä tehdessä, että myös kulttuurin parissa. Nimittäin viime kuussa (sekä tänä kesänä yhteensä) kävin jopa viidessä kesäteatterissa, mikä taitaa olla henkilökohtainen ennätykseni yhden kesän aikana! Lisäksi vierailin kahdessa Mikkelin museossa museokortin hankinnan myötä ja nautin myös parista ravintolakäynnistä.
Aloitetaan siis esittely kulttuuri-heinäkuusta.
Jalkaväkimuseo Mikkelissä
Heinäkuun alussa tuli ostettua museokortti ja pitihän sitä heti lähteä hyödyntämään. Puolisoani kiinnostaa sotahistoria todella paljon, mutta hän ei ole koskaan käynyt Mikkelin Jalkaväkimuseossa. Täällä vierailu oli minulle kolmas, mutta silti se oli antoisa, koska tekniikka ja museoelämys oli kehittynyt.
Museossa pystyi kokemaan millaista on olla rintamalla (ei välttämättä niin vaikuttavasti kuin Muistissa, mutta silti oli upea kokemus). Siellä pääsi myös kokeilemaan itse konekiväärillä ampumista sekä pääsi katsomaan havainnollistettua esitystä siitä miten Ihantalan taistelu eteni.
Sotahistoriasta kiinnostuneelle todella hyvä paikka! Olenkin kirjoittanut aiheesta jo aiemmin blogiini: 29. Sotahistorialliset kohteet Mikkelissä
Virtasalmen kesäteatterissa Rakas Anoppi
Elämäni ensimmäistä kertaa tuli käytyä Virtasalmen Kesäteatterissa Hällinmäellä. Valitettavasti se on kuitenkin myös viimeinen, sillä kyseinen kesäteatteri lopetti tänä vuonna.
Esityksenä oli Satu Sepän käsikirjoittama Rakas Anoppi, joka kertoi äidistä, tyttärestä ja ei-niin mieluisasta vävystä. Hyvin viihdyttävä ja hauska näytelmä. Näin juuri keväällä avioituneena seuralaisena oma mies ja vanhemmat kanssa, oli myös aika ajankohtainen näytelmä! Vaikka ei meillä ihan sellaista ole kuin näytelmässä.
Teahouse of Wehmais Juvalla
Juvan ehdottomasti suosikkikohteeni on Teahouse Of Wehmais ja vaikka siellä en nyt enää vieraile kuin harvemmin, sain ystäväni mukaan ja kävimme herkuttelemassa ennen teatteria. Teahouse Of Wehmais on siis Juvan Vehmaassa sijaitseva teehuone, jossa pääsee nauttimaan eri maiden teekulttuurista ja nauttimaan ravintolan antimista. Tarkemman ruokalistan pääsee lukemaan tästä linkistä.
Teehuoneen miljöö ja ravintola on ihana ja paikka on sellainen, josta juvalaisena saa olla ylpeä. Elämys ja paikka, joka on auki ympäri vuoden.
Tuusmäen kesäteatterissa Avioliittosimulaattori
Rantasalmella Tuusmäen kylässä pääsi tänä kesänä kokemaan kielimuurin, kun näytelmässä oli Turun murretta. Tarina kertoi savolais-karjalaisesta Ainosta ja varsinais-suomalaisesta Jussista, joilla lempi leimahtaa. Suupaltti Aino muuttaa Jussin kotitilalle ja tapaa hiljaiset turkulaiset miehet: Jussin isän, sedän ja pikkuveljen. Kulttuurishokki on taattu puolin ja toisin!
Tämä oli tosi viihdyttävä näytelmä ja Tuusmäen kesäteatterin esitykseen harvoin pettyy. Hyvin hauska ja tuli omat Etelä-Pohjanmaan kokemukset mieleen. Keli oli ehkä hieman viileä, mutta oli hyvää seuraa ja hyvä näytelmä, joten eipä tuo tunnelmaa pilannut.
Ristiinan kesäteatteri esitti Rakkaushuolia
Vietimme yhden naisten illan, kun tarjosin häissämme talkooapua antainelle naisille ensin ravintolakäynnin Pancho Villassa ja sitten kesäteatteri esityksen Ristiinassa. Rakkaushuolia näytelmä kertoi nimensä mukaisesti rakkaushuolista, mutta juoni oli kuitenkin hieman hatara ja en oikein päässyt tarinaan kunnolla kiinni kun vasta toisen puoliajan jälkeen.
Puitteet oli kuitenkin hyvät ja vaikka tännekin osui aika viileä ilma, edellisestä reissusta viisastuneena minulla oli viltti mukana, joten kaikki hyvin. Hauska ilta oli, kun seura oli jälleen timanttia.
Kiertävä Saimaan teatteri
Pitkästä aikaa tuli käytyä katsomassa myös ihan ammattilaisten näyttelemää kesäteatteria, kun sattumalta huomasin kaksi päivää ennen esitystä, että Saimaan teatteri tulee Rahulan maamiesseurantalolle. Ostettiin liput sinne melkein saman tien, sillä koskaan ei ole ollut kesäteatteri näin lähellä.
Olen kerran aiemmin käynyt katsomassa Saimaan teatterin esityksen, joten osasin hieman odottaa mitä oli luvassa. Mökkiläisiä esitys kertoi suomalaisia mökkitarinoita ja oli todella viihdyttävä! Jotkin juonikuviot oli vähän outoja, mutta esityksen parissa viihtyi! Kaikki kunnia harrastajateattereille, mutta kyllä ammattilainen on ammattilainen.
Sodan ja rauhan keskus Muisti
Museokortin hankinnan myötä – tai oikeastaan sen hankintaan innoittama – oli vierailu Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Olen vieraillut täällä aiemmin viitisen vuotta sitten ja tuntui, että jäi niin paljon näkemättä ja sisäistämättä, että olen halunnut mennä uudestaan. Osa näyttelyistä oli samoja, mutta toisaalta sota ja rauha ovat aiheena aina ajankohtaisia, joten eipä se haitannut. Enkä sitä paitsi edes muistanut kaikkea.
Muistissa on parasta tarinat, joissa pääset kulkemaan mukana jonkin sodan kokeneen tarinan. Museokokemus alkaa tästä. Toinen asia mikä vaikuttaa minut todella paljon, on virtuaalikokemus, jossa pääsee suoraan tantereelle. Niin pelottavaa, mutta samalla pistää ajattelemaan millaista silloin rintamalla on ollut.
Sotahistoria on asia, josta ei pidä vaieta vaan kertoa sitä tuleville sukupolville, jotta kukaan meistä ei unohtaisi.
Koodinimi: Telkän valinta Hurissalossa
Hurissalon harrastajateatterin tämän vuoden esityksestä ei kerrottu mitään lisätietoja. Esityksen nimi oli vain Koodinimi: Telkän valinta ja kaikki muu selvisi esityksessä. Hurissalossa on vakiintunut näyttelijäkunta, johon välillä tulee uusiakin kasvoja, mutta heillä on taito hyppysissään. Hieman omituisesta juonesta huolimatta teatterissa viihtyi ja roolisuoritukset olivat hyviä.
Juoni ei siis saanut mukaansa meikäläistä, mutta näytelmä oli silti hyvä ja jos et ole vielä käynyt katsomassa, niin vielä torstaina 6.8. olisi yksi esitys klo 21.
Kun näihin kulttuurielämyksiin lisää vielä kaksi kuunneltua äänikirjaa, viisi luettua kirjaa, työpäivät ja puutarhahommat niin ei ehkä ihmekään, että heinäkuu tuntui menevän kuin siivillä.
Nyt toivon, että aika pysähtyy 2,5 viikoksi, sillä vietän kesälomaani! Huomenna lähdemme häämatkalle/kesälomamatkalle, joten palaan näihin tunnelmiin sitten kotiuduttuamme! Suuntana siis ensin Visby ja sitten lakeudet.
