Kesä ja kärpäset on täällä, joten niin on myös lavatanssit. Lavatanssit kuuluvat minun kesääni siinä missä kesäteatterit, jäätelö ja uiminen. Tämän kuukauden tietoteksti valaiseekin sitten hieman enemmän lavatansseja ja niiden taustaa ja historiaa. Tietoa etsimällä löytyi monta mielenkiintoista faktaa.
Seuratanssien historia
Valssi on aloittanut paritanssien historian sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa ja siksi se on uleensä tanssi-illan aloittava sekä lopettava tanssirytmi.
1800-luvulla etenkin maaseudulla olivat yleisönä huvittelumuotona olivat satokauden jälkeiset talkootanssit.
Kun maaseudun nuoriso ei malttanut odotella, missä olisi seuraavat talkootanssit, ruvettiin järjesteämään omia tanssitilaisuuksia ”nurkkatansseja”. Tanssipaikaksi kelpasivat silokalliot, maatilojen tyhjillään olevat ulkorakennukset, nurmikentät, jokisillat ja rantalaiturit. Paikan valintaan vaikutti usein ympäröivä luonnonkauneus, esim. vesistön läheisyys.
Tanssi ja sota
Sotavuosina 1939-1944 Suomessa vallitsi eduskunnan määräämä tanssikielto ja se jatkui lievennettynä vielä vuoteen 1948 asti. Mutta kuten kieltoja yleensä, myös tätäkin kierrettiin ja rikottiin mitä mielikuvituksellisin tavoin.
Suomalainen tango syntyi juuri sota-aikaan, kun Toivo Kärki sävelsi asemasotavaiheessa ensimmäiset tangonsa
Humppa pelastaa seuratanssit
Kun Suomeen saapui 1960-luvulla rautalankamusiikki, seuratanssikulttuuri koki kolauksen, jonka 1970-luvulla pelasti humppa.
Vuonna 1980 järjestetyssä humppamaratonissa saavutettiin maailmanennätys: 65 tuntia ja 15 minuuttia. Humppamaraton toimi seuraavalla tavalla: humpattiin 55 minuuttia kerrallaan, pidettiin 5 minuutin tauko ja sitten jatkettiin.
1970- ja 1980-lukujen humppabuumin jälkeen ei ole suomalaisessa seuratanssikulttuurissa nähty ”tanssihullutuskausia”, mutta kansanhuviksi lavatanssit jäi.
Suomen seura- ja lavatanssikulttuuri
Suomalainen seuratanssikulttuuri on maailman mittakaavassa täysin ainutlaatuinen, sillä erillisiä tanssilavoja ei muissa maissa juurikaan ole. Lisäksi tanssi-illan tanssirytmitarjonta ei ole muualla niin monipuolista kuin Suomessa: yhden illan aikana voi halutessaan helposti päästä tanssimaan 15 eri tanssilajia
Lavatansseissa noudatetaan tiettyä lavaetikettiä, jotta vältytään törmäyksiltä: paikallaan tanssivat parit asettuvat lavan keskelle, kun taas etenevät parit reunoilla. Samaan tanssiin voi soveltaa eri askelkuvioita, joten vaihtelu voi olla runsasta.
Omat poimintani kesän ohjelmistosta
Mikäli nyt heräsi innostus lähteä tänä vuonna lavatansseihin, niin itse olen laittanut seuraavat päivämäärät ja tanssilavat ylös:
- Pistohiekan lavalla 16.7. torstaina Taikakuu ja 23.7. Yölintu.
- Syvälahden Viihdekeskuksessa juhannusaattona 19.6. Popeda ja Kake Randelin ja Juhannuspäivänä Yölintu sekä Sinitaivas
- 27.6. Lauantaina Taikakuu astuu estradille Syvälahden viihdekeskuksessa
- Ristiinan Metsälinnassa sunnuntaina 14.6. Hurma, 21.6. Lasse Hoikka & Souvarit ja su 23.8. Taikakuu
- Juvan Kisalinnassa tanssitaan lähes joka launtai, mutta 27.6. esiintyy Lasse Hoikka & Souvarit, 25.7. Tanssiyhtye Väliaikainen sekä 15.8. Ässät
Totta kai on vielä paljon muitakin lavoja ja tansseja, mutta nostin tähän suosikkini. Tanssin täyteistä kesää kaikille!
