194. Pikamatka Helsinkiin

Viikonloppuna kävin nopeasti pyörähtämässä Helsingissä. Noin 24 tunnin mittainen matka oli melko aikataulutettu sekä hyvin paljon jo etukäteen sovittu, joten tilaa extemporeohjelmalle ei ollut. Tästä huolimatta mukavan piristävä pieni reissu oli.

Joka kerta kun menen Helsinkiin yksin tai yhdessä ystävän kanssa, menen sinne joko bussilla tai junalla ja niin tälläkin kertaa onnibussi toimi matkustusvälineenä. Jotta jännitystä ei elämästäni puuttuisi, perjantai-aamupäivällä toheloin sormestani pienen palan nahkaa pois, mutta onneksi säikähdyksestä huolimatta se ei kuitenkaan estänyt reissua.

Onnibussissa oli siis ystäväni jo odottamassa minua, sillä hän oli tullut kyytiin jo aikaisemmin. Yhdessä siis matkasimme kohti Helsinkiä ja jäimme Viikin kohdalla pois, jossa toinen ystäväni oli vastassa. Kävimme vaihtamassa vaatteet ja laittautumassa melko pikaisesti ystäväni luona sekä jättämässä tavaramme sinne. Sitten suuntasimme kohti Töölöä, jossa tapasimme neljännen seurueemme jäsenemme.

Kävimme pizzalla Masa’s Pizza Töölössä ja hyvät pizzat oli. Kiva sisustus ja muutenkin kiva tunnelma oli pizzeriassa. Messeniuksenkadulla sijaitseva pizzeria oli täynnä ja pizzoja sai hieman odotella tavallista pitempään, mutta se oli ihan odotettavissa, koska illalla oli Olympiastadionilla PMMP:n Koko Show -keikka. Ja tänne mekin suuntasimme.

Olimme ostaneet liput Golden Circlelle ja ihmismäärästä huolimatta pääsimme hyvin sisään ja melko hyville paikoille niin ettemme olleet ihan pahimmassa tungoksessa. Keikka oli upea ja oikeastaan koko olympiastadion oli upea. En ollut koskaan aiemmin käynyt missään tilaisuudessa kyseisessä paikassa, joten jo siellä käynti oli minulle elämys.

Mutta niin oli keikkakin. Vaikea sanoin kuvailla jollekin toiselle, mutta voitte ehkä kuvitella kun koko olympiastadion laulaa Pikkuveljen kertosäettä tai kun Lautturin aikana vettä tulee taivaalta, mutta sä et jaksa edes välittää, kun olet vaan niin fiiliksissä laulusta. Oo siellä jossain mun ja Tässä elämä on uppoaa joka kerta ja kun keikka päättyy Rusketusraitoihin ja ilotulitusshow’hun, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen.

Keikan jälkeen totuus siitä, että sadeviitta oli jäänyt ystävän asunnolle, ulkona oli satanut vettä jo jonkin aikaa ja koko olympiastadion halusi päästä pois samaan aikaan, iski aika rajusti mutta lopulta harhailujen, odottelujen ja melko vaarallisen bussimatkan jälkeen olimme ystäväni kämpillä ja pääsimme nukkumaan.

Lauantaiaamuna ei ollut aikaa jäädä sänkyyn fiilistelemään keikkaa, vaan kaasohommat kutsui. Kävimme etsimässä ystävälleni ensi kesän häihin mekkoa Niinatar-liikkeestä ja kyllähän sieltä mieleinen mekko löytyi. Minulle, jonka lempiohjelma oli yhdessä vaiheessa Say yes to the dress, tämä tilaisuus oli ikimuistoinen ja oli ihana olla osana jo tässä vaiheessa ystävän tärkeää päivää.

Sovituksen jälkeen suuntasimme sitten vielä yhdessä lounaalle Teatteriin ja sitten aloin kiiruhtaa kohti Kamppia ja linja-autoasemaa, että ehdin takaisin Mikkeliin ja kohti illan juhlia Mikaelissa… Näistä lisää toisessa postauksessa!

Pikamatka Helsinkiin oli siis hyvin onnistunut ja kruunasi tämän kesän Mikaelin juhlien lisäksi. Nyt voi ajatukset siirtyä jo syksyynkin, kun alkaahan tuo elokuu olla loppuun taputeltu pikkuhiljaa…