115. Jouluperinteitä meillä ja maailmalla – Marin matkassa joulukalenteri

Hyvää tapaninpäivää kaikille! Toivottavasti teidän joulunne on sujunut hyvin. Minulla on pyörinyt joulukuun ajan instagram-tililläni @marinmatkassa_ joulukalenteri, johon olen etsinyt erilaisia faktoja eri maiden joulun viettotavoista. Nyt jaan myös blogin puolella jokaisen näistä ”luukuista”.

Luukku 1.

Saksassa joillakin seuduilla joulun juhlinta aloitetaan jo 11. marraskuuta, jolloin vietetään Martinpäivää. Pyhä Martti oli tärkeä pyhimys keskiajan Euroopassa. Martinpäivänä järjestetään lyhtykulkueita ja syödään hanhea.

Luukku 2.

Englannissa järjestetään eri puolilla maata Charles Dickensin Saiturin Joulun inspiroimia joulutapahtumia. Kyseinen tarina levittää joulun sanomaa hyvän mielen ja lahjan antamisen juhlana

Luukku 3.

Ruotsissa ei ole tapana juhlia pikkujoulua, mutta lämmintä glögiä tarjoillaan kodeissa, työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissakin. Suomeen glögi onkin rantautunut Ruotsista.

Luukku 4.

Katalonian seimihahmoihin on 1700-luvun lopusta kuulunut El Gagane (kakkaaja), alun perin maalaisnainen tai ”ukkeli”, joka käy tarpeillaan. Nykyään gaganet saattavat olla poliittisia tai esim. urheilujulkkiksia. Hahmon läsnäolon uskotaan tuottavan onnea ja vaurautta.

Luukku 5.

Alankomaissa juhlitaan joulukuun viidentenä päivänä Sinterklaasin syntymäpäiviä ja silloin lapset saavat lahjoja. Sinterklaas saapuu kaupunkeihin jo marraskuun lopulla laivalla tai veneellä, jonka jälkeen hän ratsastaa valkoisella hevosella kaduilla.

Luukku 6.

Monessa maassa joulukuun 6. päivä on Pyhän Nikolauksen päivä, mutta Suomessa tänä päivänä juhlitaan Suomen itsenäisyyttä. Linnanjuhlat onkin yksi vuoden katsotuimpia ohjelmia.

Luukku 7.

Joko on joulupukille kirjoitettu? Tiesitkö, että Kanadassa sijaitsee Joulupukin postilaatikko, jonne voit kirjoittaa joulupukille kirjeen ja jos liität kirjekuoren mukaan, saat joulupukilta vastauksen. Tämän vuoden kirjeet piti lähettää viimeistään 7. päivään mennessä.

Luukku 8.

Norjassa on ennen uskottu noitien ja pahojen henkien lähtevän jouluaattona etsimään luutia, joilla lentää, minkä vuoksi väki tapasikin piilottaa luutansa jouluksi.

Luukku 9.

Monessa kaupungissa sekä meillä että maailmalla, joulukuu täyttyy joulutoreista- ja markkinoista. Etenkin Saksa on kuuluisa joulutoreistaan, joista suurimmat on Kölnin joulumarkkinat. Saksan ensimmäinen joulutori pidettiin Dresdenissä 1400-luvulla.

Luukku 10.

Intiassa kristityt virittelevät joulukoristeensa mango- ja banaanipuihin. Mangon lehtiä käytetään myös kotien koristeluun,

Luukku 11.

Tshekissä naimattomat naiset voivat jouluna selvittää, löytävätkö he seuraavana vuonna rakkauden. Nainen seisoo selkä päin ovea ja heittää kengän olkansa yli. Jos kenkä putoaa kärki oveen päin, saapuu sulhanen ensi vuonna. Mutta jos oveen osoittaa kanta, jatkuu sinkkuvuodet.

Luukku 12.

Meksikossa joulukausi alkaa 12. joulukuuta Guadalupen neitsyen merkkipäivänä. Guadalupen pyhäkköön kaupungin basilicaan kerääntyy pyhiinvaeltajia ja basilican edessä aukiolla esitetään tansseja ja soitetaan musiikkia.

Luukku 13.

Joulukuun 13. päivä on Pyhän Lucian päivä ja Suomeen tämä perinne on tullut 1800-luvun lopulla Ruotsista. Siellä Lucia-neito esiintyi yleisölle ensimmäisen kerran Tukholman Skansenilla vuonna 1893.

Luukku 14.

Tiesitkö, että Virossa joulun vietto oli kiellettyä Neuvostoliiton aikaan? Tämä ei kuitenkaan estänyt virolaisia viettämästä keskitalven juhlaa, vaan joulua vietettiin salassa. Nykyään joulu on Virossakin juhlapyhä.

Luukku 15.

Oletko kuullut ranskalaisesta jouluherkusta jouluhalosta? Tämä kaunis kakku on saanut vaikutteita perinteestä, jossa ennen vanhaan poltettiin joulun ja uudenvuoden jälkeen takassa yksittäinen kunnon halko. Tästä otettiin tuhkat vuoden ajaksi talteen ja niiden oli tarkoitus suojella taloa ja varmistaa hyvä sato.

Luukku 16.

Joissakin osissa maailmaa, kuten Ukrainassa ja Puolassa, oikea hetki lahjojen avaamiselle on kirjoitettu tähtiin. Perheen nuorimmaisen tehtävänä on tarkkailla iltataivasta ja odottaa ensimmäisen tähden ilmestymistä, jolloin lahjojen avaaminen voi alkaa.

Luukku 17.

Italialaisen perinteen mukaan jouluvalmistelut alkavat yhdeksän päivää ennen joulupäivää. Tämä yhdeksän päivän rupeama – la Novena di Natale – tuo viimeistään jouluvalot, musiikit ja joulupukit kaduille.

Luukku 18.

Bulgariassa aattoillan tärkeimmällä aterialla kuuluu olla pariton määrä ruokalajeja: viisi, seitsemän, yhdeksän tai enemmän. Myös pöydän äärelle halutaan pariton määrä istujia.

Luukku 19.

Islannissa joulun perinteeseen kuuluu Jolabokaflod: Joulukirjatulva. Tämä tarkoitta yksinkertaisesti sitä, että jouluna tavataan antaa lahjaksi kirjoja. Paketit avataan aattoiltana ja jouluyö kuluu siten kirjoja lukien.

Luukku 20.

Jamaikalla pukeudutaan koristeellisiin asuihin ja juhlistetaan joulua paraatikulkueissa, joissa tanssitaan afrikkalaista alkuperää olevan junkanoo-musiikin tahtiin.

Luukku 21.

Alkaako joulu tulla jo korvista ulos, vaikka ei olla vielä edes itse joulussa? Nyt äkkilähdöllä esim. Thaimaahan, Japaniin tai Kiinaan, joissa joulu ei ole virallinen juhlapyhä.

Luukku 22.

1800-luvun lopulta saakka Espanjan kansallinen lotto on arponut vuoden suurimman lottopotin juuri joulun paikkeilla. Voittonumerot julkaistaan tavallisesti 22. päivänä ja se on valtava sosiaalinen tapahtuma. Perinteeseen kuuluu, että voittonumerot laulaa 22:sta koululaisesta koostuva kuoro.

Luukku 23.

Venezuelassa jouluaaton kirkkoon suunnataan rullaluistimilla. Perinne on niin suosittu, että kaupungin katuja suljetaan autoilta rullaluistelijoiden turvallisuuden takaamiseksi.

Luukku 24.

Suomalaisen joulun perinteisiin kuuluu joulusauna. Lähes jokaisen suomalaisen jouluun kuuluu saunominen, mutta tiesitkö, että ennen sääntönä oli, että joulusaunassa pitää olla hiljaa tai muuten saunatonttu suuttuu. Myöskin hyttysten uskottiin syövän kesällä, jos joulusaunassa hiiskahtaakin.