96. Halloween is coming!

Halloween tulee, mutta mikä se oikein on ja miksi sitä juhlitaan? Miten se eroaa pyhäinpäivästä tai kekristä? Miten Halloweenia voi juhlia ja olenko itse Halloween-ihminen? Näihin kaikkiin kysymyksiin vastaan tässä seuraavassa tekstissä.

Kekristä jo kirjoitinkin teille tekstin, mutta alkuun sananen pyhäinpäivästä, joka on omassa lapsuudessani täyttänyt Halloweenin paikan, sillä vanhempani eivät ole tienneet/halunneet lähteä Halloweenin kelkkaan.

Löysin hyvin kattavan blogitekstin, jossa esiteltiin nämä eri syksyn juhlat ja käytänkin tätä blogitekstiä lähteenä tässä tekstissä. Osoitteesta: https://raumantyonhakijat.com/blogi/mika-on-halloween-ja-miksi-sita-juhlitaan/ näet kyseisen kirjoituksen.

Pyhäinpäivä eli pyhämiestenpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä, joka sovitettiin kekrin ajankohtaan. Kekri on pakanoiden juhla, mutta pyhäinpäivä on kristillinen. Kun kristinusko levisi, lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin sen sijaan, että kyseiset juhlat kiellettäisiin. Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta keskiaikaisesta katolisesta juhlasta: kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä.

Meillä pyhäinpäivää vietettiin lapsena aina samalla tavalla: mentiin mökille syyskalastamaan ja laittamaan kesämökki talviteloille. Samalla kun sinne mentiin käytiin haudalla viemässä kynttilät ja illalla tunnelmoitiin kynttilöiden valossa. Serkku yritti saada meidän ajatuksiimme halloweenia kurpitsalyhtyjen merkeissä, mutta ei meistä kukaan silloin sitä arvostanut.

Itsekin olen vasta aikuisiällä innostunut Halloweenista ja jos tänä vuonna ei olisi muutto osunut juuri samaan aikaan, olisin varmaan kotona jotain koristeita ripustanut ja jotain Halloween-herkkuja leiponut. Jotain kuitenkin on Halloweenin myötä ohjelmassa, mutta ensin kerron, mistä tämä juhla on meille Suomeen rantautunut ja miksi sitä on aikoinaan juhlittu.

Ennen kuin kerron Halloweenista ja siitä mitä se on nykyään, kerron teille Halloweenin esi-isästä eli muinaiskelttien halloweenia vastaavasta juhlasta samhainista tai samainista. Nimi ”samain” juontaa juurensa luultavasti sanoihin kesä= samrad ja loppu = fain. Juhla oli kesäkauden ja sadonkorjuun päättymisen juhla, jota vietettiin loka-marraskuussa.

Kelttien uskomusten mukaan samain-juhlan aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat ja henget saattoivat houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Tästä syystä juhlan aikana poltettiin kokkoja asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin suojaavan henkien hyökkäyksiä vastaan. Myös nauriskynttilöitä koverrettiin ja poltettiin, jotta kuolleiden henget pelästyisivät niitä ja jättäisivät ihmiset rauhaan.

Muinaiset keltit tekivät kaikkensa pelottaakseen aaveet pois ja kokkotulet ja lyhdyt eivät riittäneet heille. Illalla he pukeutuivat valeasuihin petkuttaakseen pahoja henkiä ja näiden naamioiden ja outojen vaatteiden piti uskotella vainajille, että niiden kantajatkin olivat kuolleita. Tähän kelttiläiseen tapaan perustuu siis nykyinenkin naamiaisasuihin pukeutuminen, mikä on keskeistä nyky-Halloweenissä.

Euroopassa halloweenia on vietetty vanhastaan kelttiläisten perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Juhla ei ole siis lähtöisin Yhdysvalloista, vaikka esimerkiksi Suomessa juhla tunnetaan ennen kaikkea sen amerikkalaisessa muodossaan. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset toivat juhlan mukanaan Yhdysvaltoihin ja se on noussut siellä joulun jälkeen suosituimmaksi juhlaksi.

Halloween on lyhenne englannin sanoista ”All Hallow’s Eve” mikä tarkoittaa siis kaikkien pyhien aattoa ja siksi juhlan virallinen päivä onkin lokakuun viimeisenä päivänä pyhäinpäivän aattona. Pyhäinpäivä on ennen ollut 1. ja 2. marraskuuta, mutta nykykalenterin mukaan minusta henkilökohtaisesti tuntuu siltä, että Halloween ja Pyhäinpäivä ovat loka-marraskuun vaihteeseen sattuvat kaksi viikkoa.

Halloweenina lapset kiertelevät taosta toiseen kerjäämässä makeisia ja huutavat ”karkki ja kepponen”. Lähdeartikkelini kertoo, että on tämä on juhlaperinteen ainoa kristillinen piirre, joka juontuu luultavasti kristittyyn kaikkien sielujen päivään. Kyseisen päivän juhlinta alkoi vuonna 998 ja sitä vietettiin aina 2. marraskuuta. Juhlaan kuului sielunmessujen viettäminen kristityille marttyyreille. Jotta pakanallisista tavoista ja haudoille ruoan viemisisestä eli uhraamisesta päästäisiin eroon, antoi kirkko kerran vuodessa kerjäläisille luvan kerätä kansalta ”sielunkakkuja”.

Toinen käsitys mistä kyseinen ”karkki ja kepponen” perinne juontaa juurensa on muinainen kelttiläisperinne tai irlantilainen keskiaikainen tapa käydä esittämässä temppuja ja kuvaelmia ovella palkkiota vastaan. Joka tapauksessa, oli tapa sitten peräisin mistä tahansa, lasten hupia tästä tuli vasta myöhemmin, sillä ensin ovelta ovelle kiersivät aikuiset.

Lähdeartikkelini mukaan myös tapa pukeutua pelottaviin asuihin oli ensin aikuisten keskuudessa ja siihen liittyi myös yhteiskuntaluokat. Kuten aiemmin jo kirjoitin, toivat irlantilaiset Halloweenin mukaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. Tuolloin Yhdysvallat oli jakaantunut jyrkästi yhteiskuntaluokkiin ja naamiaiset tarjosivat aikuisille tervetulleen tavan juhlia ja rikkoa normia. Kun Yhdysvalloista alkoi tulla tasa-arvoisempi, aikuiset eivät tarvinneet enää naamiaisia irrotellakseen, yleistyivät naamiaisasut lapsilla.

Nykypäivänä Halloween onkin suosittu juhla, johon kuuluvat vahvasti mm. kurpitsat, kummitukset, hämähäkit, noidat, vampyyrit ja mustat kissat. Internetti ja some vilisivät toinen toistaan karmivimpia ja kekseliäimpiä Halloween aiheisia koristeita ja leivonnaisia ja kaupoissa on myynnissä etenkin lapsille sopivia halloween-asuja sekä kodin koriste-esineitä.

Jos Halloweenin tunnelmaan haluaa päästä käsiksi Etelä-Savossa esimerkiksi Kyyhkylä Wellbeing Resortissa (eli minun tämän hetkisellä työpaikallani) pääsee juhlimaan kyseistä juhlaa kummituskierroksen ja kattauksen merkeissä. Lisätiedot tapahtumasta: https://kyyhkyla.fi/tuotteet/kummituskierros-ja-kauhujen-kartano-ruokailu. Tämä on jo toinen vuosi, kun tapahtuma järjestetään ja kyseinen tapahtuma onkin yksi syy siihen, miksi olen pikkuhiljaa itsekin alkanut innostua Halloween-juhlasta.

Aika informatiivinen ja melko pitkäkin teksti aiheesta, mutta kun aloin ottamaan selvää Halloweenin historiasta löytyi paljon mielenkiintoista. Toivottavasti jaksoitte lukea ja vaikka innostuitte jollain tavalla lisämään Halloweenia, samainia tai pyhäinpäivää teidän arkeenne. Vaikka vain lyhtyjen ja kynttilöiden merkeissä.

Seuraavassa tekstissä kerronkin sitten tunnelmia millainen se Kauhujen Kartano oli, mutta toivottavasti sinäkin pääset mukaan! Ps. blogin kuvat on viime vuoden tunnelmakuvia, joten kannattaa tosissaan harkita mukaan lähtemistä…