Geokätköily

77. Geokätköilyn aarteita

Puolitoista vuotta sitten, kun aloitimme kumppanini kanssa yhteisen geokätköily-harrastuksen, en arvannut millaisiin paikkoihin tämä harrastus meidät johtaa. Geokätköjen myötä on tullut nähtyä paljon sellaisia kohteita, joita en tiennyt oikeasti olevan olemassakaan. Tässä tekstissä nyt ajattelinkin esitellä teille muutamia tällaisia kohteita:

Karsikkomäen siirtolohkare

Juvan kaakkoiskulmalla Karsikkomäellä sijaitsee jääkauden muovaama iso siirtolohkare, joka on haljennut kolmeen osaan varmaankin kovalla ryskeellä. Lohkareen alle on muodostunut luolamainen muodostuma. Nimi Karsikkomäki on todennäköisesti saanut nimensä vanhasta suomalaisesta perinteestä, jolla vainajan merkiksi karsittiin isoista puista oksia.

Karsikkomäen siirtolohkare

Koivikon kartanon Arppen puu

1800-luvun alussa Puhos (Kiteellä sijaitseva kylä) oli teollisuusmies Nils Ludvig Arppen hoidossa ja saha kehittyi tuolloin yhdeksi maan suurimmista. Arppe rakennutti entisen sahakirjurin talon paikalle Koivikon kartanon, joka valmistui vuonna 1840. Kartanon valmistumisen yhteydessä Arppe istutti kartanon puistoon puita, joista ainakin yksi lehtikuusi on edelleen pystyssä ja tätä nykyä rauhoitettu.

Lähes 200 vuotta vanha Arppen puu

Punkaharjun juoksuhaudat

Tähän paikkaan olisi ehkä tullut törmättyä Pihlajaveden polkaisu-pyörälenkin varrella, mutta paremman katsauksen paikkaan antoi kuitenkin geokätkön etsiminen. Punkaharjun juoksuhaudat on osa Salpalinjaa, joka oli pituudeltaan 1200 kilometriä ja rakennettiin vuonna 1941.

Juoksuhaudat sijaitsevat Kuikonniemen sotahistoria-alueella

Puumalan bunkkeri

Monesti kyltin ohi ajaneena vasta geokätköt vei oikeasti paikalle. Puumalan kesäteatterin lähellä sijaitsee yksi Puumalan kirkonkylän kuudesta bunkkerista ja yksi geokätkö on piilotettu tänne. Myös tämä bunkkeri on osa Salpalinjaa. Bunkkerissa on nähtävillä Maxim-konekivääri ja 45 mm:n panssaritorjuntatykki. Kirkonkylän kuudesta bunkkerista tämä on ainoa joka on avoinna yleisölle ja kesäaikaan bunkkerilla on myös opas, ainakin geocaching sovelluksen mukaan.

Puumalan yleisölle avoimelta bunkkerilta

Joroisten Tsasouna

Tsasouna tai tšasouna tai säässynä on termi, jota käytetään Karjalassa ortodoksisesta rukoushuoneesta. Sana tulee venäjän sanasta tšasovnja ’kappeli’. Joroisilla Kaitaisten kylässä sijaitsee pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan tsasouna, joka kuuluu Varkauden ortodoksisen seurakunnan alueeseen.

Joroisissa sijaitseva Tsasouna kylpee ilta-auringossa

Siinä muutamia ensi hätään mieleen tulleita kätköjä, jotka on esitellyt upeita kohteita. Vaikka geokätköilyä ei harrastaisikaan, voi näihin kohteisiin silti käydä tutustumassa!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *