Näihin aikoihin tulee kuluneeksi vuosi Mikkelissä asumista, ja ajattelinkin sen kunniaksi kirjoittaa ajatuksia siitä, millainen on Miun Mikkeli. En ole varma olenko maininnut blogin puolella, mutta Mikkelihän ei ole mulle lainkaan vieras kaupunki, sillä olen kulkenut täällä koko ikäni. Sukulaisiani asuu ja on asunut Mikkelissä, niin täällä on vietetty aikaa. Lisäksi viimeisin opiskelupaikka ja kaksi viimeisintä työpaikkaa ovat sijainneet täällä, joten viimeiset kaksi vuotta ennen tänne muuttoa, tuli kuljettua lähes päivittäin Mikkeliin.
Mikkeli on mulle sopiva kaupunki. En voisi yhtään tämän isommassa kaupungissa asua, sillä olen maaseutuihminen. Mutta Mikkelissä ei tarvitse mennä kauaksi keskustasta kun olet jo keskellä metsää tai peltomaisemaa. Kaupungilla ei ole liian ruuhkaista ja on hetkiä, jolloin lenkin varrella ei tule ketään vastaan (jos siis osaa valita polkunsa oikein). Mikkelissä on sopivasti palveluita ja vaikka vuorotyön vuoksi en ole voinut harrastustoimintaan lähteä mukaan, niitäkin vaihtoehtoja on paljon.

Rakastan kävelylenkkejä ja olenkin viimeisen vuoden aikana kuluttanut lähialueen mahdollisuuksia. Urpolan luontopolku ja -kuntopolku ovat tulleet tutuksi. Pitkäjärven uimaranta on upea kesällä ja talvella sieltä lähtee latu sekä retkiluistelurata. Kalevankankaalla olemme pariin otteeseen käyneet maastopyöräilemässä. Kaihunharju ja Mikkelipuisto ovat upeita varsinkin tänä syksynä tämän ihanan ruskan vuoksi. Kongressitalo Mikaeli näyttää upealta Pankalammen rannalla oli mikä vuodenaika tahansa. Lisäksi on tietenkin monia muitakin vaihtoehtoja, mutta nämä ovat minua lähinnä olevat.
Mikkelin elokuvateatterit ovat tulleet tutuksi jo aiemmin, mutta on siellä käyty nyt Mikkelin muuton jälkeen. Viimeisimmäksi Iloisen Lanka -kaupan yhteistyössä järjestämässä neulontanäytöksessä. Elokuvien lisäksi Rantakeitaan uimahallissa on useamman kerran tullut käytyä.

Odotan jo talvea, että pääsee hiihtämään taas Kalevankankaalle. Tänä talvena mikäli lumitilanne sen sallii, aion yrittää hiihtää hieman enemmän. Hiihtäminen on kivaa, mutta se, että latuja ei ole kävelyetäisyydellä nykyisestä kodistani (ei kuitenkaan Mikkelin vika, kuka nyt yritys- ja teollisuusalueelle laittaisi latuja…) lisää kynnystä lähteä hiihtämään ja valitsenkin reippaan kävelylenkin sen sijaan. Mutta katsotaan mitä talvi tuo tullessaan, jos pääseekin enemmän hiihtämään.
Lempparikahviloita ja ravintoloita Mikkelissä on ehdottomasti Sitruunapisara kauppakeskus Akselissa. Sieltä saa aivan ihania salaatteja sekä voileipäkakkuja. Toinen missä tykkään käydä kahvilla ja kakkuja herkuttelemassa on Ramin Konditoria. Heiltä löytyy Visulahdesta uusi ravintola, jonka lounas on aivan loistavaa. Lisäksi Kenkävero on jo miljöönä lempparini ja tietenkin sieltä löytyvät Pauliina Rundgrenin Handicrafts -studio ja liike sekä TaitoShopin myymälä. Niin ja tietenkin Iloinen Lanka ja Askartelu on mainittava lemppariliikkeideni joukossa.

Meille on tullut epävirallinen tapa käydä kerran tai vähintään kahden viikon välein kiertämässä Mikkelin kirpputorit löytöjen osalta. Kirjalassa sijaitsee Kirjalan kirppis ja Rantakylässä Cafe & Kirpputori Ajaton. Molemmat ovat valoisia ja tilavia ja monia löytöjä on löytynyt. Lisäksi Mikkelissä on Uutta elämää käytetyn tavaran myymälä, jonka olemassaolon muistin vasta viime viikonloppuna, joten siellä ei ole tullut vielä käytyä.
Totta kai Mikkelistä löytyy myös näiden kaikkien lisäksi paljon muita liikkeitä ja erilaisia vaatekauppoja ja tavarataloja. Rusta, Tokmanni, Biltema, Motonet ja Puuilo kuuluu meidän taloudessa niihin käytetyimpiin kauppoihin. Niistä löytää kaiken tarpeellisen (ainakin kumppanini mukaan). Vaatekauppoja en lähde esittelemään sillä ostan tällä hetkellä vaatteeni pääasiassa kirpputoreilta. Mutta niitäkin siis löytyy ihan NewYorkerista lähtien.
Miun Mikkeli on siis Sitruunapisaran salaatit, kupponen kahvia Ramin konditoriossa, kävelylenkkejä Urpolassa tai Pankalammella, leffailtoja Kinolinnassa tai Ritzissä, uimahallikäyntejä Rantakeitaalla, kirppiskierroksia Kirjalassa ja Ajattomalla, Kalevankankaan monipuoliset ulkoilumaastot sekä kesällä että talvella, käsityöliikkeitä sekä paljon muuta. Vaikka pysyn aina tietyllä tapaa juvalaisena, on myönnettävä että Mikkeli on nykyään koti.