227. Esittelyssä kansallispuistot

Kuten pari tekstiä aiemmin kerroinkin, osallistun nyt alkuvuonna avoimen amk:n Lumoava luontomatkailu -opintojaksolle, jossa yhtenä teemana oli kansallispuistot. Materiaalia lukiessa inspiraatio iski ja ajattelin kirjoittaa kyseisestä aiheesta tänne blogiinkin kurssin tehtävien lisäksi.

Kansallispuistot ovat siis suuria yli 1000 hehtaarin luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa samalla ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Ne ovat siis luonnontutkimuksen lisäksi samalla kaikille avoimia nähtävyyksiä. Kansallispuistot ovat tyypillistä suomalaista luontoa, mutta ne ovat myös kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkainta osaa luonnostamme, sillä niihin kuuluu kansallismaisemia sekä muita luonnonnähtävyyksiä. Ne palvelevat myös virkistystä tietenkin luonnonsuojelun ehdoilla ja puistoissa on merkittyjä reittejä, luontopolkuja, tulentekopaikkoja ja joissakin myös yöpymispaikkoja.

Ensimmäinen kansallispuisto perustettiin vuonna 1938 ja sen perustamisen taustalla on 60 vuotta käyty keskustelu aiheesta. Luonto nähtiin kansallisperintönä ja henkisenä voimavarana, mutta myös taloudellisen kasvun ja tieteen raaka-ainevarastona. 1900-luvun alussa luonnonsuojeluaate vaali voimakkaita sivistyksellisiä ja isänmaallisia arvoja ja tästä lähti ajatus perustaa Suomeen kansallispuistoja. 1950-luvulla Suomen kansallispuistot olivat kuitenkin hyvin kaukana koko kansan retkikohteista ja siitä millaisia ne ovat tällä hetkellä. 1956 kansallispuistot siirtyivät Metsähallituksen maille sekä hallintaan, mutta siinä vaiheessa laki ei vielä antanut ohjeita siitä, miten luonnonsuojelualueita tuli hoitaa.

Vuonna 1982 oli huippuvuosi kansallispuistojen suhteen, sillä silloin perustettiin 11 uutta puistoa. Päämääränä tässä oli antaa lähtösysäys mahdollisimman hyvin hoidetulle ja edustavalle kansallispuistoverkostolle. Uusiksi puistoiksi ehdotettiin alueita, joissa luontoarvot olivat kohdallaan sekä luontotyypit olivat kokonaisuutta täydentäviä. Samalla huomioon otettiin myös aluepolitiikka ja työllisyysvaikutukset. Kansallispuistojen koettiin palvelevan enemmän retkeilyn tarpeita ja luonnonpuistojen taas tieteellisiä tarkoituksia.

Mikä ero sitten on kansallispuistolla ja luonnonpuistolla? Luonnonpuistot on perustettu lailla tai asetuksella tieteelliseen tarkoituksiin, ja ne palvelevat ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tutkimusta sekä suojelun sallimissa rajoissa myös opetusta. Ne säilytetään luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten ja ovat pääosin yleisöltä suljettuja. Niissä ei saa liikkua ilman kirjallista lupaa, joka myönnetään vain tieteellisiä tarkoitusperiä varten. Suomessa on kaikkiaan 10 luonnonpuistoa ja ne ovat kaikki Metsähallituksen hoidossa.

Suomessa on yhteensä 41 kansallispuistoa ja Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kaikkia näitä tarjoten maksuttomat peruspalvelut maastossa, asiakaspalvelupisteissä sekä verkossa. Viisi suurinta Suomen kansallispuistoa on Lemmenjoki, Urho Kekkosen kansallispuisto, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sekä Selkämeri ja Saaristomeri.

Vuonna 2022 kävijämääriltään suosituimpia olivat Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion, Kolin ja Pyhä-Luoston kansallispuistot. Näiden viiden suosituimman kansallispuiston lisäksi itse olen käynyt myös Repoveden kansallispuistossa. Haaveissa olisi käydä kaikissa 41 kansallispuistossa elämäni aikana, joten siinä on tavoitetta kerrassaan.

Tarkoituksenani olisi nyt kuluvan kevään aikana esitellä nämä viisi kansallispuistoa, jossa olen käynyt (Repoveden reissusta olenkin jo kirjoittanut), mutta tähän alkuun halusin ensiksi kertoa yleistä tietoa kansallispuistoista. Koska tämän tekstin julkaisuhetkellä vietän talvilomaa Äkäslompolon maisemissa, aloitan nämä esittelyt Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta.

Loppuun vielä hyödyllinen linkki, mistä saat lisätietoa kyseisestä aiheesta: https://www.luontoon.fi/fi/artikkelit/kansallispuistot