Retkeily

53. Kanootin kapean vesille työnsin…

…Seuraan nyt majavaa vaeltavaa. Oli pakko ottaa tekstin otsikoksi tuo tuttu pätkä lastenlaulusta. Luvassa siis jo viime postauksessa lupaamaani melontareissun selostusta. Kaikki ei mennyt ihan niin kuin suunniteltiin, mutta se tuppaa olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus meidän retkissä!

Alkuun pitää sanoa sellainen vinkki, että melontaretkiä suunnitellessa kannattaa etukäteen selvittää ja ottaa huomioon kaksi hyvin tärkeää seikkaa. Nimittäin omat taidot/kokemus sekä matkaan varattava aika. Koska ennen melontaretkeä tuppasi tässä olevan kaikkea muka muuta tärkeää, niin alustava pohjatyö jäi hieman vajaaksi ja lauantaina kajakkia hakiessa ja myöhemmin meloessa tuli todettua, että olisi ehkä voinut suunnitella hieman paremmin.

Päivän kulkupelimme

Tarkoituksena oli nimittäin alkuun meloa Juva-Sulkava välinen Oravareitti Juva Campingilta Sulkavan Oravapesille mikä on kilometrimääräisesti siis noin 28 kilometriä. Aivan liian kunniahimoinen tavoite ottaen huomioon sen, että mun viime kerran melonnasta on jokunen tovi ja kumppani ei ole koskaan eläessään melonut. Lisäksi pääsimme lähtemään vasta puolen päivän aikoihin liikenteeseen ja alla oli vielä hyvin huonosti nukuttu yö.

No, lähtiessämme melomaan tiesimmekin jo sen, että tuskinpa Oravapesille päästään, mutta Juva Campingilta kajakin vuokratessa, he tulevat myös hakemaan kajakin reitin varrella olevista paikoista. Joten matkaan lähdimme katsoen, että minne kunto riittää.

Alkumatkassa vielä hymyilytti ja jännitti

Campingilta lähtiessä ekana on Jukajärven ylitys, joka oli jokiosuutta tylsempi mutta siinä oli hyvää aikaa harjoitella miten se yhteistyö oikein sujuu. Vuokrattiin siis kajakkikaksikko, joten siinä piti yhteistyön toimia, jotta päästään eteenpäin. Pieni sadekuuro yllätti meidät ja silloin vähän meinasi molemmilta uskoa loppua, mutta se oli onneksi kuuro vain ja ei luovutettu.

Jukajärven toisella puolen ennen jokiosuuden alkamista on Haravaniemen laavu, jossa ollaan käyty kerran aiemmin hakemassa geokätkö, mutta tällä kertaa laitettiin notskille tulet ja pidettiin ruokatauko. Tässä vaiheessa melomista oli takana noin 10 kilometriä ja aikaa oli kulunut 3 h. Melominen alkoi sujua ja jokiosuudet kiinnosti, joten päätimme jatkaa matkaa ja ajattelimme, että jos Sourulle asti pääsisi. Sinne oli joku 8 km matkaa.

Jatkettiin sitten matkaa ja padon kohdalla minua meinasi alkaa pelottaa, että päästäänkö kuivina nostamaan kanootti padon yli ja kuivana takaisin kanoottiin virtauksesta huolimatta, mutta onneksi toinen pysyi rauhallisena ja kaikesta selvittiin. Eikä ne nyt niin pahalta tuntuneetkaan sitten lopulta ja kaikki meni hyvin.

Polvijoki, joka oli seuraavana melottavana, olikin sitten nimensä veroinen ja polveili. Vähän väliä sai olla kääntämässä ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Mutta oli siellä kyllä upean näköistä ja ihanan rauhallista. Vettä oli ihan hyvin, muutamaa matalampaa kohtaa huomioon ottamatta, mutta kajakki meni niistä yli näppärästi.

Edellisenä yönä oli ilmeisesti ollut myrsky tai sitten vesi oli laskenut alkukeväästä sen verran, että nämä oli noussut esiin, mutta matkan varrella oli siis aika paljon puita ja risuja, joita sai väistellä ja lopulta matkamme tyssäsi siihen, että yksi puu oli kaatunut joen yli, niin ettei pitkällä kajakkikaksikolla päässyt ainoasta kapeasta aukosta. Hetken emmittyämme käänsimme kajakin ja meloimme parisataa metriä takaisinpäin, kun muistimme että siinä meni tie.

Kyytiä kotiin odotellessa. Jotain on tullut tehtyä varusteiden likaisuudesta päätellen

Rantauduimme ja soitimme Campingille, että emme pysty jatkamaan matkaa, että onnistuuko haku täältä. He olisivat voineet myös siirtää meidät johonkin toiseen kohtaan ja olisimme voineet jatkaa matkaa, mutta tässä vaiheessa kun huonosti nukutun yön lisäksi takana oli jo 15 melottua kilometriä ja tuhat hyttystä seurana, päätimme lähteä takaisin. Noin vartin päästä meidät haettiin.

Palo lähteä uudelleen melomaan ja niin, että matkalla yövytään ja melotaan vähintäänkin Oravapesille asti, syntyi ja nyt kun lihakset on jo toipunut, niin voisin periaatteessa lähteä saman tien uudestaan, mutta pitää ehkä katsoa syksymmällä uudestaan, kun keskikesällä voi vesitilanne olla heikompi. Kuvia minulla ei ole reitin varrelta, koska pidin puhelimen visusti vedeltä suojassa ja keskityin melomaan, mutta seuraavaa melontareissua (ja muita retkiä) varten hommaan ehkä GoPro-kameran, niin sitten on myös sitä materiaalia.

Keitä alkoi kiinnostaa Oravareitti ennen kuin multa tulee uutta materiaalia aiheesta (tässä voi siis muutama kuukausi vierähtää) niin seuraavat linkit auttavat tiedonjanoisia suunnittelemaan omaa retkeä: Oravareitin viralliset sivut: https://www.oravareitti.fi/. kajakit vuokralle joko Juva Camping: https://www.juvacamping.com/ tai Sulkavan Oravapesät: https://www.oravanpesat.fi/.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *