110. Terveisiä Amsterdamista!

Nyt on reissusta kotiuduttu ja en kyllä olisi osannut arvata lähtötunnelmatekstiä kirjoittaessani, miten kaikki sitten loppujen lopuksi tulikaan menemään. Mukava reissu oli ja sain paljon uusia ideoita, mistä kirjoittelen teille blogin puolelle, joten moneen kertaan varmaan palataan vielä tulevaisuudessakin reissuun monesta eri näkökulmasta katsoen. Mutta nyt sukelletaan siis siihen, että miten se nyt oikein sujuikaan ja piti sisällään.

Lähtötunnelmissa -tekstissä, jonka kirjoittelin kaikessa rauhassa lentokentällä odotellessani lentoa, kirjoittelinkin vähän aamun bussisekoiluistani sekä siitä, että lento olisi tunnin myöhässä. Lento oli loppujen lopuksi noin kolme tuntia myöhässä, sillä Amsterdamin yllä oli torstain sekä vielä perjantain aikamoinen sumu, joka vaikeutti lentokoneiden laskeutumista. Alun perin perillä piti olla siis neljän aikaan, jolloin illaksi jäisi vielä aikaa, mutta olin lopulta seitsemän aikaan perillä ja koko päivän lentokentällä hengaillessani ja matkustaessani en jaksanut enää muuta tehdä, kuin syödä hotellin ravintolassa, käydä kuumassa suihkussa ja kömpiä peiton alle.

Perjantaina otin sitten kaiken irti torstainkin edestä, sillä askeleita kertyi päivän aikana 26 000, vaikka osan matkoista meninkin metrolla, ratikalla tai bussilla. Majoituimme Holiday Inn Express Amsterdam Arena Towers hotellissa, joka sijaitsee Etelä-Amsterdamissa. Tämä alue oli minulle hieman tuntemattomampaa enkä siis ollut siellä ennen käynyt, joten perjantai-aamupäivän tutustuimme tähän alueeseen niin, että kävelimme Biljmerin kaupunginosan keskustassa ja Nelson Mandela -puistossa sekä Arena Boulevardilla.

Matkatoverini lähti iltapäiväksi ja illaksi keikalle, joten minä suuntasin keskustaan ja kävin siellä lempparipaikoissani kuten Rembrandtpleinillä, Dam Squarella, Museumpleinillä ja Centraal Stationilla. Lounaaksi söin kroketteja ihanassa kahvilassa nimeltä Brug34 ja Starbucksissa testasin Stroopwaffle laten. Sitten lähdin entiseen kotikaupunginosaan Osdorpiin, jäin tutulla ratikkapysäkillä pois ja näin kerrostalon, jossa ennen asuin, kävin Osdorpin torilla ja istuin lepäämään viinilasillisen ja kirjan äärelle ihanaan kahvilaan Brasserie de Serreen. Kun voimia oli kerätty tarpeeksi, lähdin vielä käymään vanhalla koulullani ja sitten jalkani kertoivat minun haluavan takaisin hotellille, niinpä kaupan kautta suuntasin sinne.

Viikonloppuna aamiainen oli tarjolla hieman pitempään ja ystäväni kanssa ajattelimme nukkua ja löhötä aamulla rauhassa ja mennä vasta sitten aamupalalle. Tämä oli virhe, sillä 10 aikaan aamupalalla oli kaikki ja siellä oli niin täyttä, että sai hetken etsiä tyhjää pöytää sekä vapaita tuoleja. Omia ajatuksiaankaan ei kuullut kun oli niin paljon meteliä. Tästä toipuminen kesti siis hetken ja vasta puolilta päivin lähdimme matkaan ja suuntasimme keskustaan. Vesisateinen päivä piti meidät melko sisäpuuhissa ja kävimme kahvilla, muutamassa kaupassa ja sitten vietimme pari tuntia Ripley’s Believe or Not -museossa, joka oli kyllä tosi mielenkiintoinen. Sitten kävimme vielä pannukakuilla ja suuntasimme hotellille, jossa hengailimme kirjan ja leffan merkeissä.

Aiemmassa tekstissä mainitsemani joulumarkkinat unohdimme kahdesta syystä: halusimme viettää enemmän aikaa Amsterdamissa, koska minun torstai-päivä ei mennyt suunnitellusti ja toiseksi oli niin sateinen päivä, että joulumarkkinoilla olisi ollut melko ikävää pyöriä ilman sateenvarjoa (jonka olisi kyllä voinut ostaa kaupasta). Mutta kivaa ohjelmaa oli näinkin ja mukavan rentoa ja sellaista mikä palautti syksyn kiireistä.

Sunnuntaina oli sitten taas matkustuspäivä ja lento oli tällä kertaa ajallaan niin hyvä, ettei minulle tullut kiire tehdä tuliaisostokset lentokentällä. Helsingissä tapasin ystäväni ja sitten lähdin bussilla kohti kotia ja ajattelin, että no hyvä, että tänään meni kaikki hyvin. Ei päästy kuin Kampista Linnanmäen kohdalle, kun linja-auton kytkimeen tuli vika ja odottelimme uutta bussia ja loppujen lopuksi bussi oli aikataulusta puoli tuntia myöhässä.

Tämän jälkeen ei onneksi enää tapahtunut mitään, mutta oli kyllä taas reissu, jossa sattui ja tapahtui enemmän ja vähemmän! Mutta olipa kiva olla pitkästä aikaa ulkomailla sekä Amsterdamissa. Reissu antoi virtaa (ainakin toivottavasti) ja nyt kun joulukuun alun kiireet pikkujoulujen, synttäreiden ja reissun suhteen ovat takana päin, on aika keskittyä joulun laittoon kotiin, josta tulee tänä vuonna juuri sellainen kuin tarvitsenkin. Rauhallinen kotijoulu, jossa on levolle hyvin aikaa.

Seuraavan kerran kirjoittelen kuukauden tarinan merkeissä, jossa vietetään joulu Napapiiriillä!