Ja niin koitti Australian reissuni kohokohta ja se yksi hartaasti odotetuista hetkistä ja retkistä. Nimittäin ohjattu retki Mcleodin tyttärien kuvauspaikoille! Tämä oli se ykkössyy miksi tuosta matkasta haaveilin niin pitkään ja ylipäätään rakastuin Australiaan ja sen kulttuuriin. Ja nyt mä vihdoin pääsin sen kokemaan 15. syyskuuta.
Ennen kuin menen yhtään pidemmälle, pitää tehdä sisältövaroitus. Tämä teksti tulee nimittäin sisältämään juoninpaljastuksia McLeodin tyttäret -sarjasta. Jos siis et ole katsonut sarjaa ja haluat sen joskus katsoa ilman että mitään juonenkäänteitä tiedät etukäteen, tämä teksti ei ole sinulle.
Mikä on Mcleodin tyttäret? Australialainen draamasarja ja sen maailma
Jotta nekin lukijat pääsisivät mukaan, joille nimi Mcleodin tyttäret ei sano mitään, aloitetaan teksti esittelyllä. Mcleodin tyttäret on australialainen sarja, joka kertoo sisaruksista ja heidän sukutilastaan. Sarjaa on kuvattu vuosina 2001-2009 ja siitä on siis tehty kahdeksan tuotantokautta. Sarjaa esitettiiin alunperin Suomessa YLE:llä. Kyseessä on fiktiivinen draamasarja ja sitä on kuvattu Etelä-Australian alueella. Vaikka paikkojen nimet yms. on kuvitteellisia, on tietyt rakennukset ja maisemat silti olemassa. Ja niitä paikkoja, minä juuri menin katsomaan.
Kierros alkaa Gawlerista
Minua oltiin vastassa Gawlerin asemalla, jonne matkustin vajaan tunnin junalla Adelaidesta. Oppaani oli hyvin kohtelias, iäkkäämpi rouva. Hän kierrätti minua paikoissa, jotka olivat tuttuja McLeodin tyttärien kuvauksista, ja kertoi samalla runsaasti behind the scenes -tarinoita. Jo heti alussa tuntui siltä, että päivästä tulisi erityinen.
Gawlerista löytyivät muun muassa Roseworthy Memorial Hall sekä siilot, jotka molemmat näkyvät sarjassa. Kävimme myös kaupungissa, jossa oli kuvattu tyttöjen ja poikien epäonnistunut tanssireissu (kausi 4, jakso 15). Oli hämmentävää nähdä, miten tavallisilta paikat näyttivät todellisuudessa – ja silti ne olivat niin täynnä muistoja sarjasta.
McLeodin tyttäret -museo: rekvisiitta, pukuja ja ikonisia esineitä
Seuraavaksi vierailimme oppaan tekemässä ja ylläpitämässä McLeodin tyttäret -museossa. Museo sijaitsee rakennuksessa, joka on sarjassa nähty poliisin putkana. Sisällä oli uskomaton määrä alkuperäisiä rekvisiittoja: kehto, jota käytettiin ruskeana Charlottelle ja myöhemmin valkoiseksi maalattuna Xanderille, pala mattoa Drover’s Runin rappusista, lautapala, joka roikkui ulko-ovessa, sekä ne kuuluisat ovennupit, jotka jäivät Tessin käteen hänen yrittäessään ensimmäistä kertaa pääovesta sisään.
Museossa oli myös Stevien mekko Nickin ja Tessin häistä, Jodin äidin häämekko, Kinsellasin kyltti, Alexin satula sekä useita vaatekappaleita, joita näyttelijät olivat oikeasti käyttäneet kuvauksissa. Näihin kuuluivat muun muassa yksi Alexin sinisistä paidoista, Moiran pinkki T-paita, Jodin siniruudullinen paita ja Reganin täplikäs paita. Seinillä oli kuvia kuvauspaikoista, ja myynnissä fanituotteita. En tietenkään voinut lähteä ilman ostosta – mukaani lähti kangaskassi, jossa lukee I <3 McLeod’s Daughters.
Fisher ja Spencer – kaupungit McLeodin tyttärien maailmassa
Museon jälkeen suuntasimme kaupunkiin, jota sarjassa esitettiin Fisherinä. Aamukahvin ja kaakaon jälkeen kiersimme paikkoja, joissa hahmot olivat käyneet Fisherissä tai Spencerissä. Näihin kuuluivat kaupungintalo sekä kaksi hotellia. Toinen hotelleista näkyy kauden 7 jaksossa 8, jossa Stevie, Marcus ja Alex yöpyvät, ja toinen on se hotelli, jossa Marcus ja Ingrid tapaavat kauden 8 jaksossa 19. Samoilla kaduilla oli kuvattu myös kohtauksia, joissa etsittiin varkaita.
Kaupungissa oli lisäksi rakennus, jota on käytetty sairaalana sekä Harryn että Brycen sairastapauksissa. Kierroksen aikana näin myös paikkoja, joissa oli kuvattu eläinmarkkinakohtauksia.
Sarjan sydän: Drover’s Run ja Kingsford Homestead
Ja sitten suuntasimme Drover’s Runiin – paikkaan, jota en ollut oikein edes uskaltanut odottaa näkeväni omin silmin. Alue on nykyään majoitus- ja juhlakäytössä, ja osa alkuperäisistä rakennuksista on purettu, mutta keritsijöiden suoja on yhä paikallaan. Pääsin käymään sisällä, ja hetken ajan oli helppo kuvitella näyttelijät hahmojensa roolissa keritsemässä lampaita.
Kävimme myös ladossa, jossa on kuvattu muun muassa Jodin (kausi 1, jakso 11) ja Taylerin (kausi 7, jakso 30) 18-vuotisjuhlat. Näin Drover’s Runin päärakennuksen monesta eri kulmasta, enkä vieläkään oikein ymmärrä, että olen oikeasti käynyt siellä. Päärakennus on todellisuudessa Kingsford Homestead, jonka tuotantoyhtiö aikoinaan omisti. Hard time -fanina mieli eli jatkuvasti kohtauksia uudelleen, kun seisoin noissa maisemissa.
Gungellan eli Freeling – McLeodin tyttärien kuvauskaupunki
Drover’s Runin jälkeen suuntasimme Gungellanin hotelliin, joka on oikeasti olemassa ravintoloineen, beer gardenineen ja bilispöytineen. Söimme siellä lounaan, ja kun listalta löytyi Killarney Steak Sandwich, oli valinta selvä.
Gungellanin hotelli – ja sarjassa mainittu Gungellanin kaupunki – sijaitsee todellisuudessa Freelingissä. Sekä hotelli että kaupunki ovat selvästi ylpeitä historiastaan McLeodin tyttärien kuvauspaikkana. Ostin ravintolasta lasinalusen matkamuistoksi.
Freelingissä näin kaupungintalon, jossa juhlittiin Miss Gungellan -kilpailua kauden 2 jaksossa 6 ja jossa pidettiin lukuisia kokouksia sarjan aikana. Näin myös Gungellan Truck Stopin eli rekkaparkin, jonka tuotantoyhtiö osti kuvauksia varten ja myi sarjan päätyttyä, sekä kirkon, jossa Kate kävi rukoilemassa kauden 8 ensimmäisessä jaksossa. Kaupungissa sijaitsi myös talo, jossa Jodi ja Alfred asuivat toisen kauden aikana.
Lisäksi siellä oli tuulimylly ja amme, jotka sarjassa sijaitsivat Drover’s Runin ylälaitumella.
Viimeinen pysäkki: Wilgul
Freelingistä lähdimme kohti “Wilgulia”, ja matkan varrella näin useita tieosuuksia, joissa oli kuvattu sarjan kohtauksia. “Wilgul”, eli Nickin ja Alexin omistama tila sarjassa, on nykyään yksityisomistuksessa. Uusi omistajaperhe harjoittaa siellä edelleen maataloutta, mutta ovat myös sarjan faneja ja antavat oppaan viedä turisteja tilalle.
Wilgulissa oli jopa Fisher 107 miles -kyltti. Tilalla oleva puutarha portaikkoineen ja vesiputouksineen on toiminut kuvauksissa Killarneyn puutarhana silloin, kun muuta kyseiseen tilaan liittyvää ei tarvinnut kuvata. Todellisuudessa Killarney sijaitsee noin 60 kilometrin päässä, vaikka sarjassa se on kuvattu naapuritilaksi. Tämä fakta oli erityisen mielenkiintoinen kuulla.
Wilgulissa sain hetken kävellä puutarhassa ihan itsekseni.
Päivän päätös: maisemia, eläimiä ja fanitytön onnea
Wilgulin jälkeen kierros oli ohi, ja opas vei minut takaisin juna-asemalle. Olin enemmän kuin tyytyväinen päivään. Auton ikkunasta avautui samalla australialainen maaseutu koko komeudessaan: vihreyttä, laakeutta ja kumpuja silmänkantamattomiin. Tapasimme matkalla kivan hevosen, näin lampaita – ja Drover’s Runissa jopa kenguruita.
Kaiken kaikkiaan aivan ihana päivä ja niin unelmien täyttymys kuin vain voi olla!
