Kolin kansallispuisto on kuuluisa ainutlaatuisesta kansallismaisemastaan ja se olikin pitkään tavoitelistallani käydä. Koronan sotkiessa lähes kaiken viisi vuotta sitten, päätin, että tätä haavetta se ei sotke. Niinpä eräänä syyskuisena päivänä vuonna 2020 otin auton nokan kohti Kolia ja kävin salpaamassa henkeni kansallismaiseman edessä.
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Koli on täydellinen lomakohde luonnon ihailuun ja retkeilyyn. Se tarjoaa Suomen tunnetuimman kansallismaiseman, upeat maisemat jylhien vaarojen laelta, retkeilyreittejä päiväretkistä vaelluksiin, luontokeskuksen, vuokratupia ja jopa hotellin.
Kolin maisemat ovat houkuttaneet ihmisiä jo varhaisessa vaiheessa, mutta Kolin matkailun historian katsotaan alkaneen vasta 1800-luvun lopulla karelianistien myötä. Karelianismin tavoitteena oli pyrkiä suomalaisen kulttuurin alkulähteelle, millaiseksi Karjala usein kuviteltiin. Ensimmäisille matkailijoille Koli oli hankalien kulkuyhteyksien takana, monen mäen ja mutkan takana. Jo matkailun alkuvuosikymmeninä kansallispuistoon saavuttiin ihailemaan maisemia, kihla- ja häämatkoille sekä esim. poimimaan ahomansikoita.
Kolin kansallispuistossa pääset kulkemaan Suomen vanhimmalla kallioperällä. Jääkausien hioma, valkoinen kvartsiitti tarjoaa lepopaikan, jossa voit katseellasi seurata Kolin vaarajonoa, viimeistä jäännettä muinaisesta vuoristosta. Kolilla on merkittyjä polkuja noin 80 kilometriä, joista löytyy jokaiselle oman kunnon ja ajan mukaan juuri sopiva. Ukko-Kolilta avautuvaa kansallismaisemaa pääsee ihailemaan myös esteettömällä 0,8 kilometrin mittaisella reitillä, joka lähtee Kolin luontokeskus Ukosta. Perheille ja koululaisille sopii mm. Kaskenkierros perinnemaisemassa ja vaativaan kierrokseen sopii Herajärven kierros.
Itsellenihän oli tietenkin tärkeintä nähdä Ukko-Kolin kansallismaisema ja niinpä suuntasin sinne ensin. Sitten kuljin sieltä alas ihailemaan kansallispuiston kukkivia ahoja. Kävinhän mä myös Pielisen rannalla ihailemassa sinistä kauneutta.
Kolilta löytyy useita tulentekopaikkoja, laavuja, käymälöitä sekä pari vesipistettäkin, josta saa juomavettä. Kansallispuistossa on 11 vuokratupaa, joista neljässä voi yöpyä ympärivuotisesti. Osa tuvista on varustelultaan hyvin yksinkertaisia, osassa on sähköt ja saunat. Lähialueilta löytyy erittäin monipuolinen majoitustarjonta maatilojen aamiaismajoituksia, hotelleja, mökkejä kuin caravan-alueita.
Itse yövyin kyseisellä reissulla Guesthouse Koli Freetime -nimisessä maatilamatkailussa, jossa yövyin aittamajoituksessa ja nautin ihanista saunan löylyistä. Aitassa oli oma jääkaappi ja muistaakseni vielä oma suihkukin. Ainakin wc sieltä löytyi. Majoituin neljän hengen aitassa yksin, mutta hyvin sinne olisi enemmänkin porukkaa mahtunut. Kyseinen kohde sijaitsi Ahmovaarassa, josta on noin 9 kilometriä Kolin kansallispuistoon.
Julkisella liikenteellä saavuttaessa junalle pääsee Joensuuhun, josta pääsee joko taksilla tai Ahmovaaraan asti myös bussilla. Tämä on lähin linja-autopysäkki. Mikäli kohteeseen saapuu autolla, Metsähallitus suosittelee saapumaan kansallispuistoon aina asfaltoidun Kolintien (nro 504) kautta, vaikka navigaattori neuvoisi muuta. Alueelle voi saapua myös vesitse Pielisen rantaan Kolin satamaan.
Koli on kyllä sellainen vähintään kerran elämässä -kohde ihan sen sanoin kuvailemattoman kauniin kansallismaisemansa johdosta. Toki haluaisin käydä siellä uudelleenkin, koska tuntuu että yksi kerta ei todellakaan riittänyt. Suosittelen siis ehdottomasti kokemaan myös tämän kansallispuiston!
